Pikku-M puoli vuotta

 

Silloin kun sinä synnyit, paistoiko aurinko? Oliko taivaalla pilvi,  tähtien karkelo?

Silloin kun sinä synnyit, olihan kaunista niin. Lapsonen, et tiedä, kuinka sinua odotettiin.

-Anna-Mari Kaskinen-

  Juuri tällä kellonlyömällä tasan puoli vuotta sitten minun ollessa nukutettuna ja miehen viettäessä lähettyvillä olevassa synnytyssalissa elämänsä pisimpiä minuutteja, näki poikamme päivänvalon. Tuon päivän tapahtumat kirjasin Erään torstain synnytyskertomus -postaukseeni. Kulunut aika tuntuu pitkältä, mutta kuitenkin niin lyhyeltä. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna se on ollut yksi hujaus. Vauvavuodesta jo puolet on ohi. Se on haikeaa, vähän surullistakin, mutta myös ihana asia. Vauva kasvaa ja kehittyy, tutkii innokkaan uteliaana ympäröivää maailmaa ja oppii uusia asioita huimaa vauhtia. Joskus aivan hämmästelen; nytkö osaat tehdä jo noin! Muistan miten nauratti, kun hän sylissäni ollessaan meinasi ensimmäistä kertaa tarttua kädessäni olevaan vesilasiin – aivan säikähdin. Siitäkin jo pari kuukautta! Sen jälkeen siitä tuli pysyvä tapa: joka kerta olisi saatava se, mikä toisella on kädessä… Ei tässä voi kuin vieressä ihastuksesta huokailla ja hämmästellä. Toivottavasti olen osannut nauttia näistä jokaisesta hetkestä täysin sydämin, sillä näitä ei saa enää koskaan takaisin. Ne pienimmät vauvahetket on nyt ohitse. Vaikka joskus toinen lapsi suotaisiinkin, ei se ole sama asia eikä samanlaista, koska kyseessä ei ole tämä sama lapsi. Tämän mussukan kanssa emme enää näitä hetkiä uudestaan koe.

Kaunis pieni ihminen Sä olet ainutlaatuinen Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan

-Johanna Kurkela-

Meidän rakas pikku-M <3 <3 <3.

054-crop

Jo ja samaan aikaan vasta puolen vuoden ajan elämäni on ollut täysin erilaista kuin aikaisemmin. Nyt tuntuu, etten oikein edes muista millaista se oli ennen tuota pientä poikaa. Miten pärjäsimmekään ilman häntä niin pitkään, en oikein käsitä. Kun otan hänet syliini, tuntuu, kuin hän olisi ollut siinä aina. Sylissäni on juuri sellaiset kuopat ja onkalot, joihin tuo pieni poika sujahtaa kuin hanska käteen. Se on hänen paikkansa. Reilu viikko sitten vauva oli flunssassa, hänellä oli yhtenä yönä myös lämpöä. Aikaisin aamulla sen huomasin ja lääkitsin, vauvaa itketti. Mikään ei tuntunut auttavan ja ensimmäistä kertaa ikinä kieltäytyi myös rinnasta. Laitoin hänet pieneen kippura-asentoon syliini ja hyssyttelin, painoin korvansa sydämeni kohdalle ja siihen hän rauhoittui heti, unikin tuli parissa minuutissa. Siinä väsyneenä useamman viikon huonojen yöunien jälkeen tukka pystyssä istuessani, vauvan puristaessa paitaani nyrkkiinsä mietin, kuinka onnelliseksi tuo pieni minut tekeekään. Mietin, että taidan olla maailman onnekkain äiti, kun saan olla äiti juuri hänelle. Toivon koko sydämestäni ja enemmänkin, että hän tuntee olonsa onnelliseksi, turvalliseksi ja rakastetuksi. Aina ja joka hetki. 052

Oma pieni poikani, jolla on kasvot iloiset kuin pikku auringolla, kun minua katselet – näen pohjalla silmies sinen, mitä koskaan sydän pyys: sulo niissä on ihmeellinen ja rauha ja täydellisyys.

Koko talven sinua kannoin, kevät toi sinut maailmaan. Kuten elämän sinulle annoin, niin sinulta elämän saan. Sinun käsistäs empimättä otan vastaan kohtalon. Oi pientä, hentoa kättä, miten voimallinen se on!

 -Aale Tynni-

Hyvää puolivuotissyntymäpäivää äitin ja isin aarre <3.

Comments

  1. Voi miten kaunis kirjoitus! Itselläni on suorastaan kroonistunut vauvakuume, voi kun oman pienen vauvan joskus saisi <3. Ja suuret onnittelut pikkuiselle (ja tietysti myös äidille ja isälle) puolivuotissyntymäpäivänä!

  2. 8.11.2014 / 15:41

    Ei saa itkettää meitä lukijoita tällaisilla teksteillä <3 Onnea puoli vuotiaalle! Saanko muuten kysyä, miten olet toipunut sektiosta?

  3. Onni on...
    8.11.2014 / 16:04

    Nyt minun on jo pakko kyllä kommentoida, kun olen jo monta kertaa meinannut. Kyynel silmässä luen täällä aina näitä sinun kauniita kirjoituksiasi pojastasi. Sydäntäni lämmittää, että tällä pikku hurmurilla on näin rakastavat vanhemmat. Se paistaa suuresti näistä kirjoituksistasi läpi, että poikanne on teille koko maailma.
    Aivan kuten minun pieni, jo 2,5v poikani. Ei mitään niin rakasta kuin oma lapsi.
    Näitä on todella upea lukea, kerta toisensa jälkeen.

    Blogisi on mun lemppari, luen tätä kaikista eniten. Kiitos siitä. Näitä kirjoituksia on ihana lukea, kuten myös juttujasi sisustuksesta ja kauniista kodistanne sekä ihanista kissoista.

    Onnea pienelle ja pienen vanhemmille <3

    • 9.11.2014 / 18:02

      Voi että <3. Sait mut itkemään näillä kauniilla sanoillasi! Lämmin kiitos, kiva että ehdit nyt jättää tämän kommentin. Ei todellakaan mitään niin rakasta kuin oma lapsi.
      Ja todella hienoa päästä jonkun blogilemppariksi, vautsi ja kiitos kunniasta! :)

  4. 8.11.2014 / 16:22

    Voi ihana mikä pikku-mies <3 Meidän neiti H-J on neljän päivän päästä puoli vuotias. Voi miten onkaan aika kulunut nopeaa. Niisk. Meillähän ilmestyi toissapäivänä kaksi hampia alas =D Pari kertaa on jo testaillut niitä ja nauraa vaan päälle =D Nauru vaan on niin tarttuvaa että pakko itsekkin nauraa vaikka kipiää käykin. Mulla oli kans esikoisen kanssa suuri haikeus kun hän kasvoi, ei ollut varmaa tuleeko tosiaan toista kertaa mahdollisuutta nauttia pikkuvauva-ajasta. Nyt toisella kierroksella olen vaan nauttinut sen minkä kerinnyt vaikka tiedän että tämä jää viimeiseksi kerraksi oman vauvan kanssa. ( niistä lapsenlapsista en vielä haaveile xD mut oottelen jos pääsis vielä toisen kerran täteilemään veljen lapselle) Jännä muuten tätä ihmisen biologiaa, joku osa minussa haluais vielä kolmannenkin lapsen mutta järjen ääni on nyt niin vahva että sitä kolmatta ei ainakaan tarkoituksella tule =D

    • 9.11.2014 / 18:05

      Voi kuule, täälläkin ilmestyi viikko sitten alaleukaan yksi hampaankulma! Pieni murunen sieltä pilkistää, tosin nyt näkyy hampaasta jo koko yläreuna :D. Sitäköhän ne muutaman viikon kamalat yöunet sitten olivat… Toivottavasti joka hammas ei tule tuollaisilla yöunilla :P.

  5. Lennu
    8.11.2014 / 17:00

    Oi, miten kauniisti kirjoitit jälleen pojastasi. Sinusta niin huokuu äitiyden onni kun kirjoitat ajatuksiasi ja kokemuksiasi. Ilo seurata blogiasi. Paljon onnea puolivuotiaalle ja vanhemmille :).

  6. Sara
    8.11.2014 / 19:32

    Kirjoitat todella kauniisti tästä puolen vuoden taipaleesta. Sanoistasi huokuu, että tarkoitat jokaista sanaasi. :-) Onnea pikku-M:lle!

  7. Nimetön
    8.11.2014 / 20:30

    Parasta maailmassa on olla tämän ihanuuden mummo.

  8. Katja
    8.11.2014 / 23:37

    Oi että, kauniisti kirjoitit jälleen kerran! En kyllä yhtään epäile, etteikö pikku-M tuntisi oloaan rakastetuksi ja turvalliseksi teidän kanssanne, niin suuri rakkaus paistaa kirjoituksistasi! Ei varmaan tarvitse erikseen kehottaa nauttimaan näistä ajoista? ;) Ihanaa puolivuotissynttäriä pikku-M:lle (vielä on päivää jäljellä 23 min! ;) ) ja onnea aina vaan myös vanhemmille <3

  9. Anu
    10.11.2014 / 12:35

    Kiitos ihanasta blogista!
    On ihana lukea vauva-arjestanne ja muistella samalla omaa vastaavaa aikaa. Nyt taaperomme on 1v 4kk ja aivan ihana ikä tämäkin! <3 Olisi mukava kuulla teidän vauvan nimi. Olen melko varma, että oma poikani on samanniminen. Ymmärrän kuitenkin, jos haluat pitää nimen salassa ;)
    Mukavaa syksynjatkoa!

    • 10.11.2014 / 12:38

      Kiitos ihanasta kommentistasi, Anu! On kyllä niin ihana seurata, miten vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan. Juuri tänään neuvolasta tullessamme mietin, että miltähän tuo murunen näyttää 1-vuotiaana :).
      Kerrohan, mikä teidän pojan nimi on! Voin jättää sen julkaisematta ja kerron sitten, ovatko kaimoja :D.

  10. SatuKoo
    10.11.2014 / 14:28

    Myöhästyneet onnittelut puolivuotiaalle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.