Eteisen toiminnallisuudesta (tai enemmänkin sen puutteesta) postailin viime viikolla otsikolla Kenkäsäilytysratkaisu eteiseen. Kiitos kommenteistanne asiaan liittyen! Asiaa mietittyäni tulin sellaiseen tulokseen, että ei ongelma taida pelkällä kenkätelineellä ratketa. Nimittäin koska eteisessä on tilaa, menisi kaikki se tila ikään kuin hukkaan pelkällä lattiamallin kenkätelineellä. Sinnehän mahtuisi jokin kaappikin, jossa voisi kätevästi säilöä pojan ulkovaatteet ja kengät!

Aloinkin sitten etsiskelemään kaappeja ja löysin sopivalta vaikuttavan Ikean valikoimista. Eteisen leveys kun on 130 cm, ei kaappi voisi olla hirmuisen leveä, sillä en halua tukkia koko tilaa pelkällä kaapilla. Myöskin syvyys oli tärkeä seikka: sitä täytyisi olla alle 60 cm, jotta kaappi ei olisi syvempi kuin eteisen ja aulan välillä oleva seinänpätkä.

Ikean sivuilta löysin Stuva-vaatekaapin, joka on 60 cm leveä ja 50 cm syvä. Tämä näyttääkin tällä hetkellä varteenotettavimmalta vaihtoehdolta. Ei liian leveä eikä liian korkeakaan, lisäksi simppelin valkoinen. Sen viereen jäisi tilaa vielä kenkätelineellekin, esim. Mixrack-kenkäteline* M-koossa mahtuisi kaapin viereen lattialle säilömään meidän vanhempien eniten käytössä olevia kenkiä. Eteisen vieressä aulan puolella (näkyy alemmassa kuvassa) on yksi kaapisto täynnä kenkiä, joten pitkä matka ei ole senkään luokse.

Kenkätelineen yläpuolelle seinään jäisi tilaa vielä 2-3 koukulle, joihin vieraat voisivat ripustaa ulkovaatteensa. Koukuiksi voisi aulan seinältä napata parit Muuton Dotsit*, sillä niitä ei sitten enää aulan puolella niin montaa tarvitsisi. Kokonaisuus näyttäisi jotakuinkin tältä:

Tässä tosiaan näkyy tämä eteisen vieressä oleva aulan seinusta, joka harvemmin näyttää näin tyhjältä, vaan koukuissa roikkuu vaikka ja mitä:

Seuraava pähkäilyn aihe taitaisikin olla sitten tuo aulan seinänpätkä: mitä siihen, jotta siitä tulisi mahdollisimman toimiva? Tosin tuolla asialla ei ole mikään kiire, sitä voisi sitten ajan kanssa mietiskellä, kun ensin näkee, miten uudistuneen eteisen kanssa lähtee arki sujumaan. En kuitenkaan halua tuohon kohtaan mitään korkeaa kaappia, jos ei ihan pakko; mieluiten kaappi eteisen puolelle, josta se ei näy joka suuntaan.

Miltäs kuulostaa tällainen hieman jatkojalostettu ratkaisu?

*Sisältää mainoslinkin.

(Tuotekuvat Ikea, FDS.)

Eilen kyselin vinkkiä tuolin sävyyn (kiitokset, palaan kommentteihin myöhemmin) ja tänään pähkinänä kenkäsäilytysratkaisu! Meidän eteinen on kokenut monenlaisia versioita tässä 7,5 vuoden aikana. Alunperin siellä oli eräs korkeahko kenkäkaappi, joka kyllä kahden aikuisen taloudessa toimi, mutta siirtyi sitten ehkä kolmen vuoden käytön jälkeen vaatehuoneeseen. Sen jälkeen eteiseen päätyi Ikean Bestå-sarjaa ja kokonaisuus oli tosi kiva. Kunnes sitten saimme pienen pojan palleroisemme ja eteinen oli jälleen muutoksen kourissa. Beståt siirtyivät aulan puolelle ja eteisen lattia jäi tyhjäksi. Ikään kuin odottamaan, mitä siihen keksin. Ja sille tolalle se sitten näiksi vuosiksi jäikin… Olen vimmatusti muokkaillut sitä aina sopivaksi, käytännölliseksi ja silmää miellyttäväksi ja nyt olisi taas muutosten aika.

Kaiholla katselen tätä kuvaa keväältä 2013: näyttikö meidän eteinen joskus tuolta – noin seesteiseltä? :D

Etenkin välikausina koen tuskaa eteisemme kanssa: se täyttyy kenkäpareista! Samaan aikaan kun saatetaan käyttää sekä kesä- että syyskenkiä ja joku vilukissa on kaivanut esille jo talvikengätkin… En yhtään liioittele, kun sanon, että joskus pikkueteisemme lattian on vallannut yli 20 kenkäparia. Yli 20 paria eli yli 40 kenkää, ei paljon naurata! Ja meitä asuu täällä vain kolme kenkien kuluttajaa! Tähän asti olen vain laittanut silmät kiinni kaaokselta, mutta nyt täytyy alkaa toimimaan. Tätä nykytilannetta on katseltu riittävästi.

Millainen kenkäsäilytysratkaisu teillä on? Olisi mahtavaa, jos eteisen vieressä olisi vaatehuone, niin tätä kenkäasiaa ei tarvitsisi tuskailla, mutta koska vaatehuonetta ei ole, täytyy keksiä jotain muuta. Kokosin tähän kollaasiin muutaman kenkätelineen, mutta jotenkin näistä mikään ei ihan täysin iske. Odotan sellaista kolahdusta jonkin tuotteen kohdalla – siitä aina tietää, että tämä se on! Sehän tässä just onkin, kun on vaatimuksena myös se “kiva katsella”, niin ei voi vain ostaa ensimmäistä vastaan tulevaa. Ja jotenkin tökkii tuollainen matala teline lattiatasossa; mitäs sitten seinille sen yläpuolelle? Eteisen seinässä on ollut alusta asti pari koukkua, jotka ovat paikallaan oikein toimivia mm. pojan arkiulkovaatteille, mutta koukkuja saisi kyllä laittaa seinään pari lisää.

Noista viidestä telineestä silmää miellyttää eniten vasemmalla ylhäällä oleva Umbran Imelda-kenkäteline. Mutta sen kanssa tulisi taas mieleen, että mitäs muuta? Tuntuu, että eteisessä menisi neliöitä hukkaan, jos sinne iskisi yksinään tuon. Eteisessä on leveyttä 140 cm ja tuon kyseisen telineen leveys on reilut 80 cm. Eli jäisi juuri sellainen pieni pätkä hukkatilaa :D. Silmää miellyttävä vaihtoehto on myös Mixrack-kenkäteline*, jonka unohdin kollaasista. Löytyisikö teiltä ehdotuksia kenkätelineistä tai kenties kokonaan muista ratkaisuista?

*Sisältää mainoslinkin.

(Tuotekuvat lainattu Etola, Ikea, Jysk, Suomikoti.) 

Kaupallinen yhteistyö: VM-Carpet

Sisustusasiat ovat viime viikkoina jääneet aika lailla taka-alalle, ihan vain ajanpuutteen vuoksi. Nyt minua pääsi kuitenkin puraisemaan sisustuskärpänen ja puraisikin voimalla! Kaikki sai alkunsa siitä, kun sain niin kivan blogiyhteistyötarjouksen, että lähdin sekuntiakaan epäröimättä mukaan. Aivan kuin ajatuksiani olisi luettu, sillä olen tuskaillut kotimme mattoasiaa jo pitemmän tovin. Samoin mieheni, joka halusi päästä eroon kotimme nukkamatoista, sillä ne keräsivät magneetin lailla itseensä turhan paljon kissankarvaa ja pitkiä hiuksia… No nyt näyttää jo huomattavasti paremmalta, kiitos blogini yhteistyökumppanin VM-Carpetin

aula

Sain valita muutaman maton heidän upean kattavasta valikoimastaan ja voittekin ehkä arvata, että tämä pähkäilijä pähkäili mattovalintojaan tovin ;D. Jotenkin tuo mattojen hankkiminen on käynyt omalla kohdallani hankalaksi, kun huomioon pitää ottaa sekä taapero että kissat, näiden lisäksi tietysti myös maton sävyt ja laatukriteerit. Usein myös myymälävalaistus on niin erilainen kuin kotivalaistus, että värisävyt näyttävät alunperinkin jo erilaisilta. Olen sitten ikään kuin lyönyt hanskat tiskiin ja odotellut, että ne oikeat matot kävelisivät vastaan. Tai oikeastaan kotiini. No nyt ne lähes niin tekivätkin!

Aulan pyöreä, harmaa nukkamatto päätyi varastoon, mietin sen kohtaloa vielä; myynkö vai löytyykö sille käyttöä kodistamme. Sen tilalle pääsi Ristomatti Ratian suunnittelema Aitta. Tästä puuvillamatosta on saatavilla neljää eri sävyvaihtoehtoa, minä valitsin kotiimme valko-beigen version. Beige sävy pehmentää kivasti, ei ole niin jyrkkä kuin esim. mustat raidat. Silti maton yleisilme pysyy ihanan raikkaana ja olenkin ihastellut sekä hämmästellyt sitä, miten yksi matto voi vaikuttaa tilaan niin suuresti; aulassa tuntuu olevan huomattavasti enemmän valoa kuin vanhan maton kanssa! Tila näyttää siltä kuin siellä olisi tehty isokin uudistus!

028

matto

Maton myötä kotiimme syntyi heti (miehen iloksi…) uusi sääntö: ei enää kengät jalassa aulan lipastolle avaimia tai arskoja hakemaan :D. 

Pojan huone uudistui raikkaalla Hilla-matolla, joka on Jukka Rintalan käsialaa. Mietin aluksi, että tuleeko liian villi, sillä seinässä on samanlaista raitatapettia, mutta huoli oli turha. Sopivat mielestäni pienen pojan huoneeseen vallan mainiosti!

056

lastenhuone

Poika oli ulkoilemassa, kun vaihdoin maton hänen huoneeseensa. Hänen astuessaan ensimmäistä kertaa uudistuneeseen huoneeseensa, oli ilme näkemisen arvoinen! Pysähtyi hetkeksi kuin seinään, oli paikoillaan pari-kolme sekuntia ja sen jälkeen kosketti mattoa huudahtaen hämmästyneenä matto! Kyllä ne vain on tarkkaavaisia nuo pienet pojatkin :) ♥.

Tämäkin matto on puuvillaa ja yllättävän hyvin pysyy paikoillaan laminaattilattiallamme. Ainakaan vielä ei ole tullut tarvetta laittaa liukuesteitä maton alle. 

065

Ja sitten se olohuoneen matto, jota olen miettinyt täällä blogissakin jo niin monta kertaa, etten edes muista niitä kaikkia postauksiani! Viimeisin blogipähkäilyni tapahtui viime talvena Olohuoneen ikuisuushaaste -postauksessani. Tuolla tavoin tuo projekti on aina edennyt (umpikujaan): olen etsiskellyt vaihtoehtoja ja jäänyt sitten makustelemaan niitä. Ja jäänyt sitten tyhjin käsin, sillä mikään matto ei ole ollut kuitenkaan tarpeeksi innostusta herättävä. Parin maton näytepalakin on ehtinyt kotonamme pyörähtämään, mutta siihen se on aina jäänyt. 

Olohuoneen entinen matto on päässyt uuteen kotiin, jossa siitä oltiin ikionnellisia ja hyvä niin! Hyvin se palveli meitäkin kuusi vuotta, mutta nyt on uuden maton aika. Ja mikäs matto meidän olohuoneeseemme päätyikään?

116

152

Aivan upea, käsinkudottu Valokki-villamatto. Maton veikeän kuvion on suunnitellut Janine Rewell. Innostuin tästä matosta tosi paljon! Olohuone on ollut mielessäni jonkinmoinen umpikuja eikä se kokonaisuutena ole miellyttänyt itseäni tarpeeksi viime kuukausina. Eniten päänvaivaa ovat aiheuttaneet sen oikeanlaisen maton puuttuminen sekä sohva. Sohvan tilalle haaveilen vaaleanharmaita kahden- ja kolmenistuttavia sohvia, mutta se on jo asia erikseen… (Tosin valitsin matonkin vähän sillä silmällä, että sopii sitten uuteen sohvaankin ;)) Nyt jo tämän uuden maton myötä huomaan tykkääväni olohuoneesta aivan eri tavalla! Jos keittiössä ollessani huomaan tuijottavani olohuoneen uutta mattoa pää ihastuksesta kallellaan tai kun olohuoneesta poistuessani en voi olla katselematta taakseni, miltä matto tilassa näyttääkään, on jotain todellakin loksahtanut paikoilleen!

livingroom

158

Hieman oli haasteita ottaa näitä kuvia, sillä olohuoneen isoista ikkunoista paistoi kirkas keskipäivän aurinko, kun taas osa huoneesta oli täysin varjossa… Siitä nuo hassut, hajonneet valonsäteet kuvissa!

En ole koskaan aiemmin törmännyt tähän mattoon, vaikka se on ollut VM-Carpetin valikoimissa jo reilun vuoden verran. Onneksi törmäsin nyt! Tosin ennen maton saapumista jännitin sitä, kellertääkö matto häiritsevän paljon – se kun on villalle ihan luontainen sävy, kellertävän valkoinen. Lopputuloksena voin kyllä sanoa, että tämä on valkoisin näkemäni villamatto eli maton valkoiset sävyt eivät kellerrä yhtään häiritsevästi. Toki nämä ovat makuasioita ja ihmiset näkevät sävyt hieman eri tavalla, mutta näin uskallan kuitenkin suht tarkkana valkoisen sävyn tulkitsijana sanoa ;). Tuossa ylläolevassa kuvassa sävyt toistuvat hyvin todellisina. Lattiamme on aavistuksen beigeen taittava ja sohvapöytä on ihan vitivalkoinen. Matto osuu sitten noiden välimaastoon oikein kauniisti!

olkkari

Yllätyin hieman itsekin, miten tykästyin noinkin “villiin” mattoon näinkin kovasti, mutta joskus asiat vain loksahtavat! Tähän aivan hullaannuin, kuten miehellenikin sanoin. Kissat ovat tykästyneet mattoon tosi kovasti! Aiemmin eivät juurikaan nukkamatoista välittäneet, varsinkaan nukkua niiden päällä, mutta nyt on toisin ja matolla köllötellään tämän tästä. Toivon vain, että eivät innostu mattoa kynsimään… Vähän tuosta ilmeestä voi päätellä, että aika napakymppihankinta?

139

Matto oli lattiallamme aika liukas, mutta laitoin sen alle liukuesteet, jotka olivat jo aiemmankin olohuoneen maton alla. Niiden ja sohvapöydän ansiosta pysyy ihan moitteettomasti paikoillaan. Olen myöskin hyvilläni siitä, että tämä matto on isosta koostaan (160 x 230 cm) huolimatta kevyt käsitellä! Huomattavasti kevyempi viedä ulos tuulettumaan kuin aiempi mattomme. 

Kotimme neljäskin tila sai mattopäivitystä osakseen, mutta siihen palaan hieman myöhemmin ihan omana postauksenaan. Kyllä nyt kelpaa! Pohjalaismattoja pohjalaiskodissa ♥.

Suloista sunnuntaipäivää! 

178