Parin lukijan pyynnöstä nappasin etupihasta muutaman päivitetyn kuvan. Viime viikolla teimme valmiiksi portaiden valaisinten puolen. Onneksi pidin pintani siinä, että valaisinten välit kaipaa jotain vihreää! Kun saimme pallotuijat istutettua, mies oli ihan samaa mieltä :)

Pallotuijilla on ihan hyvin kasvutilaa tuossa: leveyssuunnassa metri ja pituussuunnassa vielä enemmän. Täytyy vain sitten noita kiviä siirtää pois tieltä, kun sen aika koittaa. Ajattelin kyllä myös leikkoa tuijia esim. joka toinen kesä, jotta pysyy vähän edes kurissa. Nyt alkuun saavat kasvaa aika vapaasti, jotta eivät näytä liian pikkuruisilta.

Etupihalle tehtiin vielä ylimääräisistä kivenjärkäleistä tuollainen kivikasa (ylempi kuva). Niitä ei ihan hirveästi voinut suunnitella kun kivi roikkui kaivurin kauhassa, että se oli sitten aika lailla siinä mihin sattui tippumaan. Tällaiselle ”mä haluan miettiä tätä asiaa yön yli” -tyypille hiukan vaihtelua ;D. Laitettiin alle suodatinkangas ja päälle aiotaan laittaa reippaasti kuorikatetta, ehkä myös osittain kivimursketta, jota jäi vähän yli. Saapa nähdä mitä siitä vielä syntyy, jotain vihreää kivet kaipaa vielä rinnalleen. Tänään iltasella heti kun mies vain kotiutuu, olisi siis tarkoitus ryhtyä taas istutuspuuhiin. Jotenkin tässä kasvaa sellainen pienen pieni viherpeukalo vähän väkisinkin (ja tahtomattaankin) :P. Tänään sain äitini avukseni (= neuvonantajakseni) istuttamaan tulppaaninsipuleita, muutama krookuskin joukkoon, takapihalle suurten kivien juureen. Jotenkin musta tuntuu ettei niistä kymmenistä sipuleista mikään nouse, mutta jännityksellä odotan kevättä! <3

Tästä tuli kyllä tosi kiva, valaisinten valokeila osuu tuijiin iltaisin just kivasti!

Myöskin tunnelmakuvia iltahämärässä on pyydelty, niitä luvassa jonain toisena päivänä!

Esmeralda oli keksinyt todella mielenkiintoisen postausaiheen, joka oli niinkin houkutteleva, että tartuin haasteeseen oitis! Eli tarkoituksena on kirjata oman kodin sisustuksen top vitonen; viisi oman kodin sisustuksen tämänhetkistä kulmakiveä. Huomasin, että omalla kohdallani nämä asiat on aika lailla ympärivuotisia eli tällaiset tärkeimmät asiat säilyvät ennallaan vuodesta toiseen. Joskin pientä vaihtelua on silloin tällöin havaittavissa.

Näin syksyn alkumetreillä ensimmäisenä mieleen tulee tunnelmallinen valo, oli se sitten peräisin jostain valaisimesta, kynttilästä tai takkatulesta. Millekään näistä kun ei kesällä tarvetta ollut, niitä arvostaa ja ihailee taas kuin uusin silmin. Kattovalaisimia meillä käytetään melkoisen harvoin, enemmän suosin pöytä- ja lattiavalaisimia. Pidän lämpimästä valonsävystä, joka on mielestäni ihanan kodikasta ja tunnelmallista, kynttilänvaloa muistuttavaa.

Harmonisuus kodin sisustuksessa on tärkeää ja minulle sitä pitkälti luovat kauniit ja rauhoittavat sävyt. Haluan pitää kodin pohjan vaaleana, sillä vaaleilla sävyillä on valaiseva & avartava vaikutus ja näistä piirteistä pidän kovasti. Myöskin tietynlaisella minimalistisuudella on suuri vaikutus kodin harmoniaan. Joitain pienesineitä kotoa toki täytyy löytyä, ne mielestäni kertovat kodista & sen asukkaista ja osaltaan tekevät sen koti-fiiliksen. Kuitenkin less is more pätee tähän hyvin.


Kodissa tärkeitä ja olennaisia ovat pehmeät ja miellyttävät tekstiilit: ei karheita, ei kutittavia, mutta samaan aikaan kuitenkin silmää miellyttäviä. Tyynyt, torkkupeitot, matot, verhot; koskee kaikkia. Lisäksi niiden tulee olla lemmikkiystävällisiä, sillä mm. tyynykasoja täytyy voida kaikkien tässä kodissa asuvien hyödyntää. Tällaiset tekstiilit tuovat lämpöä ja kodikkuutta sisustukseen (noista niitä hyödyntävistä pehmopörröistä nyt puhumattakaan!).

Kukkaset, erityisesti leikkokukat, on mun mieleen ja niitä pyrin säännöllisesti kotiin ostamaan. Pieni kukkakimppu ei maksa montaa euroa, mutta tuottaa suunnattomasti iloa kauneudellaan. Pidän myöskin siitä, että vuodenajat näkyvät kodin sisustuksessa. Kukkasissa vuodenajat näkyvät väreissä (ja myöskin kukkalajissa): keväällä ja kesällä pirskahtelevia sävyjä, syksyllä tummempaa ja talvella valkopainotteista. Näin meillä.

Nyt uutena, mutta harkittuna juttuna meidän kodin sisustuksessa on pienet puiset yksityiskohdat, tosin vain muutamat sellaiset (ainakin nyt alkuun :P). Erityisesti silmääni miellyttää vaalea puu, lemppareina mm. koivu, tammi & vaahtera. Tuntuu vahvasti siltä, että tällaiset puiset yksityiskohdat on tulleet meille jäädäkseen.

Tätähän olisi voinut jatkaa vaikka kuinka, kuten valaisimilla yms., mutta tässä nyt jotain! Valaisimista voisin tehdä ihan oman postauksensa joku kerta.
Minä haluaisin lähettää tämän haasteen eteenpäin suvi m:lle, Soilelle, Adalminalle, Caritalle, Miialle sekä Oonalle & Petterille. Toki tähän saa tarttua kaikki muutkin kiinnostuneet!

Täällä on ihana syysmaanantai, aurinko paistaa kirkkaansiniseltä taivaalta. Itselläni tämä päivä taitaa kuitenkin pitkälti sujua sohvanpohjalla, höh. Vietettiin kiva viikonloppuloma Tampereella ja eilen ennen kotiinlähtöä käväisimme vielä Ikeassa. Sain ostettua muutaman ihanan jutun, mm. pari torkkupeittoa, pari tyynyä ja kauan etsimämme keittiöjakkaran. Hassusti vain kävi, että niille torkuille ja tyynyille tuli käyttöä heti samantien kun autoon istahdin! Kuume nousi siis heti kun poistuin Ikeasta ja jatkui yöhön asti, tänä aamuna ei enää mitään muuta kuin hieman hutera olo. Mietinkin jo toiveikkaasti, että olikohan se sellaista pian ohimenevää kuumetta, joka usein lapsillekin tulee kun innostuvat oikein kovasti jostain :D. Jää nähtäväksi!

Näissä voimissani en jaksanut alkaa kuvailemaan ostoksiani, mutta jotta sain aikaa edes vähän kulumaan niin tein merkittävimmistä ostoksistani tällaisen kollaasin. Huomasin muuten Ikeassa, että moni etukäteen mm. täällä suunnittelemani ostos oli paikan päällä ihan jotain muuta kuin nettisivuilla ja jäivät siten hyllyyn. Mutta nämä kotiutin:

 Eivor-huopa, Ursula-huopa, Hultet-lautanen, Bosse-baarijakkara, Lappling Ruta -tyynynpäällinen & Lappljung-matot.

 Yllättikö jokin hankintani? Mua vähän jännittää tuo koivuinen baarijakkara, joka siis meillä tulee keittiöjakkarakäyttöön. Mies on jo kauan puhunut, että tarvitsemme tuollaisen ja tottahan se on. Normituolit on usein liian matalia, jos täytyy kovin korkealle yltää. Nyt pääsen vaihtamaan olohuoneeseenkin talviverhot, kun vihdoin yletyn (tai mies ylettyy) kolmen metrin korkeuteen! Aiemmin sinne on kiipeilty vähän vaarallisemmin… Jännä siis nähdä, miten tuo jakkara istuu meidän kotiin. Tosin ainahan sitä voi säilyttää esim. eteisen liukuoven takanakin, jos siltä alkaa tuntua :D. Nyt mielikuvissani haaveilen pitäväni sitä ruokailutilan kulmassa, jossa on tyhjää tilaa. Sen päälle voisi laittaa vaikka jonkin kivan valaisimenkin, kuulostaako teistä yhtä hyvältä kuin minusta? Ikeassa mies tuumas kurkattuaan ostoskärryyn ”sulla on nyt joku tuollainen puuinnostus”.

Tästä lähtien teen muuten aina Ikeaan mennessäni ostoslistan, ihan paperisen version… Tähän mennessä olen käyttänyt mielessäni olevaa ostoslistaa ja eilen se alkavissa kuumehöyryissäni sitten kostautui ja unohdin pari erittäin tärkeää asiaa, jotka nyt kovasti harmittavat.
Tarkoitus oli ostaa Björkefall-kynttilänjalat, joista varsinkin tuon kruunukynttilälle tarkoitetun havittelu on blogimainonnan tulosta :P. Nämä kynttilänjalat mulle käy kuitenkin noutamassa ihana ystäväni <3.
Toinen juttu minkä sivuutin, oli tuo Ikea Stockholm -matto! Olin suunnitellut sitä yhteen makuuhuoneistamme, mutta paikan päällä en nähnyt mattoa tuossa sävyssä lainkaan; vain samantapaisen sinisenä. Olisi pitänyt vielä enemmän etsiä ja kysyä myyjältäkin. Mattohankinnat on kuitenkin sellaisia, että mattoa haluaa hypistellä eli nähdä livenä ennen hankintaa. Etenkin kun Ikeaan palauttaminen olisi hiukan hankalampaa täältä käsin.

 Toivottavasti noita mattoja on Ikeassa vielä kauan! Tuleekohan tuosta uusi blogimatto… Hope not!
Ikean eniten blogeissa näkynyt matto taitaa olla Stockholm Rand -matto (mustavalkoraitainen). Ihastelen sitä suuresti aina blogeissa ja kolme kertaa olen ollut sitä ostamassakin, viimeksi eilen!, mutta aina sen livenä nähdessäni tyrmään ajatuksen. Miten se kuvissa näyttää aina niin kivalta ja livenä ihan joltain muulta… Valkoiset osat on ihan kellertävät, paljon luonnonvalkoistakin kellertävämmät. Ja aina kun kosketan mattoa, musta tuntuu kuin kurkku menisi tukkoon pölystä sen materiaalin vuoksi ja alkaa yskittää :D.
Meidän kodin mattopuute on siis edelleen olemassa! Etsinnät ja mietinnät jatkukoon. Mutta mihin päätyivät nuo Lappljung-matot, niistä juttua myöhemmin!

Nyt kissa kainaloon ja lepoa! Onneksi tuo vanhempi kisulainen on jo leppynyt ja mamin syli taas kelpaa… On se hassu; kisu tykkää olla hoidossa mun vanhempien luona, mutta silti mulle (ei koskaan miehelle) pitää osoittaa mieltään.

Kivaa päivää teille, pysykää terveinä! 

Kuvat lainattu Ikea.