/

 

Ihanaa sunnuntaita blogimaailma! Sunnuntaita sulostuttamaan muutama tulppaanikuva.
Perjantaina kotona siivotessani laitoin ruokapöydän tabletit kaappiin ja jätin pöydän ihan tyhjäksi. Ensimmäistä kertaa näin. Aika paljaan näköinen, mutta jotenkin myös ihana näky tuollainen tyhjä pöytätila, puhdas ja raikas. Aalto-vaasi tulppaaneineen pääsee oikeuksiinsa, kun mikään ei kilpaile sen kanssa huomiosta.

Sekä Aalto-vaasi että tulppaanit on lahjoja: vaasi muutaman vuoden takainen synttärilahja, tulppaanit torstainen ystävänpäivälahja.
Ruokailutilan kattovalaisin on vielä samalla korkeudella kuin mitä se oli lähes vuosi sitten miehen sen asennettua. Emme ole kokeneet tarpeelliseksi sitä laskea (vaikka moni teistä sitä silloin ehdottikin :)). Tämä kuva on nyt rajautunut siten ettei johtoa näy, joten kokonaisuus saattaa näyttää aika hassulta. Todellisuudessa valaisimen yläpuolella on kuitenkin tilaa yli metrin verran ennen kattoa.
Rakennusaikainen sähkömiehemme kävi vuodenvaihteessa tekemässä muutamia kytkentöjä, jotta saimme takapihan uusia ulkovalaisimia käyttöön. Hän oli kauhuissaan, kun joutui ottamaan tuon kattovalaisimen alas päästäkseen rasialle, kunnes huomasi sen olevan muovia. Tuumasipa siihen sitten vielä, että onko teillä kaikki Ikeasta kun on näin valkoista… Miehet ja niiden omituiset ajatukset :D

Kuten jo mainitsin; ihana näky tuollainen tyhjä pöytätila, mutta miten tuossa rennosti ruokailee tai kahvittelee, kun ei ole tabletteja..? Riippuu toki pöydän materiaalista/pinnasta, mutta kun tuon meidän pöydän pinnalla astioita liikuttelee, tuntuu se jotenkin inhottavalta. Puupintainen pöytä olisi ihan eri; sehän vain kaunistuu naarmuista ja kolhuista! Mutta ei tämä meidän, heh! Muistan elävästi viime keväältä, miten petollinen kevätaurinko oli… Niin kauniisti kuin se aurinko sisään paistaakin, paljastaa se pölyn lisäksi myös armottomat naarmut siellä missä niitä sattuu olemaan. Tosin en ole lainkaan asiasta stressannut tai pöytää mitenkään sen erityisemmin varjellut; ruokapöytä on ruokapöytä, se on tehty käyttöä varten.
Olen saanutkin näiden blogivuosien aikana säännöllisesti kysymyksiä ruokapöytäämme koskien ja kertaan tässä samalla, että pöytä on teetetty mittatilaustyönä puusepällä. Pöytää on erittäin kätevä huoltaa: ajattelin, että sitten kun naarmut häiritsevät liikaa, vien pöydän puusepälle, joka hioo sen ja maalaa siihen uuden maalipinnan. Olen myöskin miettinyt, että seuraavaksi voisin kokeilla pöytään mattapintaista maalia ja sen myötä testata, onko mattapinta hieman naarmuystävällisempi. Kiiltävästä pinnasta naarmut kyllä erottuvat huomattavasti selvemmin kuin mattapintaisesta. Tykkään ruokapöydässämme värin lisäksi erityisesti sekä paksusta kannesta että paksuista jaloista.

Mitähän tässä miettii pieni kissani mun… ♥
Odottaa varmasti kevättä ja iloista linnunlaulua hänkin :)

Mukavaa sunnuntaita! Kiva kun kävit :)

/

 

Ensinnäkin lämpöiset kiitokset kaikille teille, jotka näitte vaivaa ja otitte osaa tähän kattauskisaan! Aivan ihania kuvia sain sähköpostiini ja myöhemmin tämän kuun aikana, kun tulen esittelemään näitä muitakin kattauksia blogissani, ymmärrätte varmasti, miten vaikeaa oli ne kolme voittajakattausta valita! Jokaista kattausta tuli ajatuksen kanssa pohdittua. Itse miellyin erityisesti kuuteen kattaukseen niin paljon, että oikeasti meni todella vaikeaksi karsia se määrä kolmeen. Pidimme kuitenkin raadin kanssa (= minä, äitini ja yksi ystäväni :)) mielessä sen kattauskisan startissa mainitsemani kokonaisuus ratkaisee -ajatuksen, joka sitten auttoikin valitsemaan ne viimeiset kolme kaikkien muiden kattausten joukosta. Arpominen olisi ollut huomattavasti helpompaa, mutta koska säännöt sen kielsivät, niin tässä pitkällisen pähkäilemisen tuloksena raadin valitsemat voittajakattaukset satunnaisessa järjestyksessä:

 

Tämä kattaus hurmasi paitsi kauniilla sävyillään, myös kansainvälisellä ja erittäin keväisellä tuulahduksellaan. Kattaus on viimeistellyn näköinen ja jokainen yksityiskohta origamijoutsenista lähtien loppuun asti ajateltu.

Näin kattauksen loihtinut lisbet e. kuvailee kattaustaan:

 ”Kattaus sopii japanilaishenkiselle lounaalle, jolla nautitaan keittoa ja sushia. Ateria huuhdotaan alas sake-viinalla, joka nautitaan laakeasta keramiikkakulhosta. Pieneen neliömäiseen astiaan jokainen ruokailija voi annostella soijakastiketta sushin kyytipojaksi. Tunnelma on keväinen – kirsikkapuun oksat ovat juuri nupuillaan ja pienet origamijoutsenet lähdössä lentoon.”

Seuraava kattaus sai pauloihinsa lämminhenkisellä tunnelmallaan; kattaus on kutsuva ja houkuttelee suuresti viettämään iltaa ystävien kesken. Huomion kiinnitti myös ihastuttavasti lautasliinaan asetellut aterimet. Tunnelmallinen ja rauhallinen kuvaavat kattauksen henkimää ilmapiiriä erinomaisesti.

Micun pari sanaa kattauksestaan:

Rento illallinen ystävien seurassa. Lautaset Arabian Uhtua, lasit Iittala Essence.

Kun yhdistetään valkoista, hentoa vaaleanpunaista, kirkasta lasia ja helmiä saadaan jotain näin suloista kuin tämä seuraava kahvipöydän kattaus. Nostalgiaa ja herkkyyttä henkii tämä kattaus, joka saa suloisuudellaan himoitsemaan jotain herkullisen makeaa leivonnaista! Kahvintuoksu tuntuu jo nenässä!

J antaa kuvan puhua puolestaan, mutta lausuu muutaman sanasen astioista:

Kastehelmi-astiaston olen saanut äidiltäni ja siihen kuuluu kymmenen kahvikuppiparin lisäksi maljakko, sokerikko, kermakko, kerrostarjotin ja pieni kulho. Astiat ovat vuosilta 1964-1988.

Tässä siis voittajakattaukset, onnitteluni teille! Palkitsen vaivannäkönne pienillä palkinnoilla, jotka löydätte kuvattuina ja lueteltuina täältä. Tässä nopeus ratkaisee: se joka ensimmäisenä ottaa sähköpostitse minuun yhteyttä, saa valita palkinnoista itselleen kaksi, se joka toisena ottaa yhteyttä, saa valita neljän jäljelle jääneen palkinnon joukosta niin ikään kaksi ja kolmantena yhteyttä ottanut saa ne kaksi tuotetta, jotka ovat vielä jäljellä. Yhteydenottoja siis tulemaan osoitteeseen allyouneediswhite@hotmail.com, kiitos.

Mitäs sanoo lukijaraati näistä kattauksista? Tulen tosiaan esittelemään lisää kattauskuvia blogissani vielä tämän kuun aikana, joten pysykäähän kanavalla! :) Nyt ei muuta kuin iloista mieltä ja hyvää viikonloppua!

/

 

Kun herää aamulla klo 9:04 ja aivan sillä samalla sekunnilla muistaa, että autolle oli ”lääkäriaika” klo 9:00, niin voi tulla hieman kiire… Jotenkin se kiire sitten jatkuu lähes koko päivän, aina tähän hetkeen saakka kunnes pääsee kotisohvalle rauhoittumaan.
Mulla oli kyllä herätys, kivasti heräsin kahdeksalta jopa ennen herätystä, mutta nappasinpas sen kätevästi puhelimesta valmiiksi pois ja loppu on historiaa :D. Kyllä sitä ihminen vain pystyy moneen asiaan samaan aikaan, kun on pakko: aamulla kun heräsin, aloin tulipalokiireellä kiskomaan vaatteita päälle, pakkasin samalla laukkuun papereita ja soitinpa siinä samassa hässäkässä myös kyydille, joka mua jo autohuollon pihassa odotteli… Nooh, lopulta olin vain 25 minuuttia myöhässä, mutta niin vain myöhästymisestäni huolimatta autohuollon miehet hoiti autoni pikkuvian kuntoon ja vielä katsastivatkin sen. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Ihme mikä paniikki sitä myöhästyessä tulee: aivan kuin tuo aika autolle olisi viimeinen vapaa aika tässä maailmassa… Enkä ole ennen edes nukkunut pommiin, joten kyllähän se joskus väistämättä oli kohdalle osuttava.
Lepytellä ja hyvitellä jouduin vasta kotona, kun eräs kaksikko jäi siinä aamuhulinassa ilman ruokaa… Mut niiiiiin pelasti jääkaapissa ollut kermavaahtopurkki! Sen korkin kun napsauttaa auki, kaikki annetaan anteeksi! :D

Tässä vielä tilanne ennen kermavaahtoa eli ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan… Ei mitään ihan hienovaraista vihjailua :D

Huh huh, onpas tänään saanut taas vaihteeksi nauraa! Naurattaa jopa miehen aamuinen tekstiviesti, jossa toivotteli hyvää ystävänpäivää ja muistutti viemään auton huoltoon – 7 minuutta ennen yhdeksää :D. Että vaikka mun puhelin ei olisi ollutkaan äänettömällä, ei tuo viime minuuteilla saapunut muistutuskaan olisi pelastanut, heh!

Pariin kukkakauppaan ehdin pyrähtää, halusin jotain kaunista ja keväistä kotiin Ystävänpäivän kunniaksi. Vaaleanpunainen gerbera parin vuoden takaisen ystävänpäivän tapaan ja muutama keltainen freesia. Upea keltainen sävy näissä, vaikkakin kirkkaankeltainen ja sen myötä hieman pääsiäisvivahteinen, niin ei sen väliä:

Olin suunnitellut leipovani jotain yllätykseksi miehelle, mutta en sitten ehtinytkään. Ehkä tuo suklainen keksi sokerisydänten kera ajaa saman asian ;)

Sitten se tämän päivän tärkein asia: huikkaan ilmoille ystävänpäivätoivotukset teille ihan jokaiselle! Kiitos vierailuistanne, ihanasta seurastanne ja ystävällisistä viesteistänne! <3 Bloggaaminen ei olisi mitään ilman teitä.

 & kaksi kermavaahtohirmua.