Voi valtava mikä myrsky meidän pientä Suomen maata riepottelee! Yöllä ei tullut nukkumisesta juuri mitään, pelkäsin koko ajan että puu kaatuu talon päälle tai konesaumakatto saa kyytiä… Mitään vahinkoa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut, yksi puu kaatui naapuritontilla autotallimme takana, mutta poispäin autotallistamme. Onko Eino-myrsky tehnyt tuhojaan teilläpäin?

Päädyin laittamaan eilisessä postauksessa näkyneen valoköynnöksen makuuhuoneeseen tunnelmavaloa tuomaan, joulunpunainen tyynykin on jo päässyt esiin:

027

045

Aivan niin kivalta ei kyllä kuvissa näytä kuin livenä, harmi. Oli niin mukava aamulla laittaa köynnökseen valot ja alkaa sen kivassa valaistuksessa katsomaan telkkaria.

035

Pallovalojakin mietin jossain vaiheessa tuohon sängyn päätyyn, mutta johtoa on turhan pitkästi: ne täytyisi laittaa kolmin kerroin eli ei oikein hyvä. Köynnös on reilun kahden metrin pituudessaan tuohon juuri sopiva. Mukava nyt iltaisin, kun makuuhuone ei ole aivan pimeänä.

Tätä varten täytyisi miehen kanssa vaihtaa nukkumapuolia, mutta eikö vain sopisikin aika loistavasti tuohon ikkunanurkkaukseen katosta roikkuva Leander-kehto? ;)

039

Pieni kisunen yritti olla ihan rauhassa ja ihan sängyn laidalla, jotta häntä ei siirrettäisi pois kuvien ottamisen ajaksi. Ikään kuin joskus olisin niin edes tehnyt… <3

051

Ai niin, tästä mun on pitänyt kysyä jo aiemminkin! Muistatteko Kysyttävää mieheltä -postaukseni? Löytyisikö vielä jotain kysyttävää..? Ajattelin nimittäin istuttaa miehen alas ja esittää kysymykset ensi viikon aikana!

Mukavaa sunnuntaipäivää – toivotaan myrskyn pikaista laantumista!

 

 

Sellainen meillä, toivottavasti myös teillä! Sain aamusella valtavan energiapiikin: ehdin tyhjentää kuivausrummun, laittaa uuden koneellisen pyörimään ja siistiä paikkoja vähän siellä täällä, kunnes jalka kehotti istumaan. Vielä olisi huvittanut (!) puunata keittiö ja vessat, mutta kun ei niin ei. Jääkööt myöhemmäksi.

Mies oli eilen työnsä kautta saunaillassa, itse menin ystävien luo illanistujaisiin perjantaipullo (a.k.a. muumilimsa) ja popcornit kainalossa. Voi kyllä mua passattiin! Koko ajan kyseltiin, haluanko lisää limsaa, mahdollisesti jotain iltapalaa, tarjouduttiin jopa kokkaamaan mulle illallinen! Loppuillasta tokaisivat, ettei heidän illanistujaisissaan ennen ole paksuna ollutta naista ollutkaan. Kaverit; jos palvelu on tuollaista, kerta ei ehkä jäänyt viimeiseksi! :D

003

Kävin ystäväni avomiehen kanssa mielenkiintoisen keskustelun bloggaamisesta ja itsensä ilmaisemisesta. Hän kertoi ihailevansa ihmisiä, joilla hyvä äidinkielen osaaminen on ikään kuin takaraivossa ja sen myötä myös oikeinkirjoitus on helppoa. Kertoi, että hänelle itsensä ilmaiseminen kirjoittamalla on erittäin haasteellista, mutta puhuminen ja ilmaisu musiikin avulla sen sijaan helppoa. Mielestäni yhtä hienoja ja arvokkaita taitoja kaikki, niitä ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Jäin miettimään tuota asiaa enemmänkin, mielenkiintoista. Kaikilla tosiaan on se omin ja itselleen luonnollisin tapa ilmaista itseään ja voi hetken kestää, ennen kuin sen oman tavan löytää – mikä se sinun kohdallasi on?

027

Mies otti pyynnöstäni valoköynnöksen esiin, olin säilyttänyt sitä hieman huonosti ja nyt tuo putkilo on paikka paikoin aika lysyssä. Ehkä se oikomalla siitä taas pyöristyy. Nyt sille pitäisi löytää paikka jostain, meinaa vain noita tunnelmavaloja jo olla siellä sun täällä, erityisesti olohuone-ruokailutila -akselilla (Joy, ikkunatähdet, pallovalot sekä valot takan puutilassa)… Mies hienovaraisesti jo tuumasikin ettei ehkä näihin huoneisiin enää mitään valoja :D. Hmm, johonkin makuuhuoneista?

024

Tänään vietetään ihan rauhallista kotilauantaita. Mies katselee ohjelmiaan boxilta ja kissat nukkuvat sohvalla siellä täällä… Taidan liittyä jonon jatkoksi; aamullinen energiapiikki ja suht lyhyet yöunet saa jo luomet lupsumaan. Joten pienet päikkärit, sitten cappuccino ja ruokaa valmistamaan!

014

020

Loisteliasta lauantaita!  

 

 

Suupieliä ylöspäin vetää ja korvissa edelleen kaikuu nopeat sydämensykkeet, joita vauvamme eilen minulle ja terveydenhoitajalle neuvolan dopplerin läpi tarjoili <3. Väkisinkin hymyilemään saa myös 11-vuotias kissaystäväni, joka tuossa edessäni nukkamatolla niin onnellisen näköisenä torkkuu. Siitä lähtien, kun nukkamatot taas kesän jälkeen olohuoneen lattialle levitettiin, on tuo nukkamaton yksi kulma ollut vanhemman kisumme aamupäiväunien vakiopaikka!

Mutta sitten otsikon aiheeseen: viime päivinä olen miettinyt pinnasänkyvaihtoehtoja ja painanut mieleeni muutamia toiveita sängyn suhteen. Väri kokovalkoinen, säädettävä nukkumiskorkeus, mahdollisimman siro ulkomuoto ja mielellään umpinaiset päädyt. Harmillista, miten usein pinniksistä tehdään niin valtavia (ja yleensä myös rumia…). Voisin kuvitella, että vauvan olisi kivempi nukkua sängyssä, joka on suht tiivis ja ns. pesämäinen, toki kasvunvara huomioiden.

Yhdestä Instagramissa näkemästäni pinnasänkyvaihtoehdosta en pääse yli enkä ympäri, niin ihana se on! Kyseessä on AVA Roomin AVA-pinnasänky:

Kuvakansiot1

Tässä pinnasängyssä on tosi monta plussaa, vain yksi miinus näin äkkiseltään: hinta. Koska saan teiltä aina niin loistavia ideoita ja hyvää lisätietoa asiassa kuin asiassa, niin ajattelin kysellä mielipiteitänne tämänkin asian suhteen! Saa suositella pinniksiä, laittaa verkkokauppalinkkejä yms. Ja jos joltain sattuu tuo AVA-pinnasänky löytymään, kuulisin enemmän kuin mielelläni kokemuksianne! Entäpä onko vauvanne aloittanut yönsä suoraan pinnasängystä vai onko ensisänkynä toiminut jokin muu?

 Näiden ajatusten kera kivaa viikonloppua!

(Kuvat lainattu Finnish Design Shop.)