/

Odotan kovasti eilisen kaltaisia lämpimiä päiviä, jotta minäkin tarkenen prätkän kyytiin. Tähän asti mies on käynyt yksin, aina silloin tällöin iltaisin. Muistelin, että viime kesänä en ollut mukana kertaakaan… Jospas tänä kesänä edes pari kertaa!

Alkuviikosta pojan käytyä yöunille, mies hyppäsi prätkän selkään ja minä sipsuttelin terassin puolelle. Sohvalle ihanan pehmoisen ja lämpimän torkkupeiton kera ja uusimpia sisustuslehtiä selailemaan! Torkkupeitto ei ole iltaisin ollut yhtään liikaa, sen verran viileitä ovat heinäkuun illat olleet tähän asti. Tilaan tällä hetkellä Avotakkaa, Divaania ja Glorian Kotia. Jälkimmäisessä yliherkku kansi, joten se valikoitui lukupinosta ensimmäiseksi. Oli pitkä pätkä, kun en tilannut ainoatakaan lehteä. Nyt olen innostunut taas sisustuslehdistä ja ennen kaikkea: inspiroitunut useita kertoja jonkin kivan jutun parissa!

glorian koti

Meidän terassi näyttää vahvasti mummolaterassilta, kiitos pelargonioiden. Mutta kivasti menestyvät auringonpaahteessa, jopa lasituksen sisäpuolella, joten nappivalinta!

lasitettu terassi

Ihanan lämmintä ollut tänäänkin; näin iltaa kohti saimme aurinkoakin. Mies ja poika lähtivät vaunulenkille ja täällä juuri sekä astianpesukone että pyykinpesukone saivat ohjelmansa valmiiksi; siispä tyhjennyspuuhiin! Tuli muuten tuosta pyykinpesukoneesta mieleen taannoin kuulemani radiojuontajien keskustelu. Puhelivat siinä, mikä on kotitöissä laiskuuden huipentuma. Molemmat antoivat esimerkit pyykkäyksestä: mies totesi, että ei jaksa viikkailla puhtaita pyykkejä paikoilleen vaatekaappiin, vaan nostelee ne aina narulta kasoina joko sohvalle tai keittiönpöydälle. Nainen tuumasi, että hänkään ei jaksa viikkailla puhtaita pyykkejä narulta kaappiin, vaan käyttää ne aina siitä narulta suoraan. Siitä tosin kehittyy eräänlainen lumipalloefekti, sillä hän ei voi pestä uutta pyykkiä, koska ei ole tilaa laittaa niitä kuivumaan! Näin ollen hänen pyykkivuorensa ovat valtavia. Eeettä jos tulee näillä hyvillä keleillä kotitöiden suhteen ikään kuin oikaistua mutkat suoriksi (tai vaikka ne jättäisi kokonaan tekemättä), niin hällä väliä! :)

pelargonia

/

Olen ihan lähiaikoina saanut kahdelta ihmiseltä kysymyksiä syöttötuolistamme, joten ajattelinpa kirjoitella siitä enemmän tännekin! Kyseessä on siis Stokken Steps-syöttötuoli, jonka saimme blogiyhteistyöstä. Syöttötuoli on melko uusi; se lanseerattiin Suomeen vasta keväällä 2014. Olimme alunperin ajatelleet ostaa pojalle Stokken valkoisen TrippTrapp-syöttötuolin (jota sitäkin tarjottiin blogin kautta, joten yhteistyö ei tähän päätökseemme vaikuttanut), joka on jo ihan klassikko. Jäin kuitenkin miettimään näiden kahden vaihtoehdon väliltä ja lopulta tuo uutukainen viehätti enemmän. TrippTrapp oli jo sen verran tuttu näky, että kiinnosti hankkia kotiimme joku hieman erilainen syöttötuoli.

Tässä mielestäni yhdistyy hienosti se, miten joku käyttöesine voi olla samalla kertaa sekä käytännöllinen että kaunis. Sillä onhan tuo ilo silmälle hillittyine sävyineen! Värivaihtoehtoja oli tuon greigen lisäksi sininen, punainen ja oranssi. Kuten TrippTrappiin, myös tähän syöttötuoliin on saatavilla vauvasetti eli newborn set. Tosin tässä syöttötuolissa se tarkoittaa ihan lattiakäyttöönkin soveltuvaa sitteriä, joka on ostettavissa erikseen ja jonka saa tukevasti kiinni syöttötuolin runkoon. Näin vauva pääsee mukaan pöydän ääreen ihan ensimmäisiltä päiviltään saakka eikä hänen tarvitse kurkkia muita perheenjäseniä lattian tasolta. Tästä syöttötuolistamme raapustin viime kesänäkin muutaman sanasen Pöydän päässä -postaukseeni, jos joku haluaa käydä sen lukaisemassa.

129-crop

stokke steps

Ennen syöttötuolin saapumista olimme jo hankkineet BabyBjörnin Balance-sitterin, joten käytimme sitä eniten sitteriaikana. En kuitenkaan koskaan pitänyt vauvaa sitterissä pitkiä aikoja, ihan vain pieniä tuokioita silloin, kun tarvitsi saada omat kädet vapaiksi. (Tuli vain mieleen tämä, sillä luin yhtenä päivänä juttua, jossa pieni vauva oli määrätty fysioterapiaan, kun häntä oli pidetty sitterissä pitkiä aikoja päivittäin :/.) Periaatteessa siis varmasti pärjäisi pelkästään syöttötuolin mukana tulevalla sitterillä, jos vain haluaa aina olla ottamassa sitä pois syöttötuolin rungosta ja laittamassa takaisin. Ei tosin ole mikään mahdoton urakka, mutta yhdenkin päivän aikana tuota voi joutua tekemään monia kertoja. Lattialla sitterikäytössä arvostin kuitenkin BabyBjörnin sitterimme helppoutta, sillä siinä vauva vain sujautetaan paikoilleen, kun taas tuossa Stepsin sitterissä/newborn setissä vauva pysyy paikoillaan vöiden avulla. Makuasioita toki. Näin ollen meidän syöttötuolimme mukana tullut sitteri oli yli 90 % ajasta syöttötuolissa kiinni. Joskus käytin sitä kuitenkin lattiallakin ihan vain testausmielessä.

syöttis

Silmää miellyttävän ulkomuodon lisäksi syöttötuoli saa plussaa helposta puhdistettavuudesta. Vain jalat ovat puuta ja niihin onneksi harvemmin ruokaa roiskuu. Puuosien puhdistaminen on superärsyttävää ja voi, jos jää joku tahra huomaamatta; myöhemmin sitä ei enää meinaa saada irti! Tässä kuitenkin hyvänkokoinen tarjotin suojaa noita puisia jalkoja, jolloin puhdistettaviksi jää lähinnä muoviosia.

Näiden lisäksi tuoli on hyvin pitkäikäinen. Tällä hetkellä poika istuu siinä tuon kuvissa näkyvän korkeamman selkänojan kera, koska mahtuu tuohon väliin vielä oikein hyvin. Sitterin vyöt voi kiinnittää tähänkin versioon pitämään mahdollisesti heiluva lapsi turvallisesti paikoillaan. Jep, ovat olleet käytössä ja mietinkin yhtenä päivänä, joudunko kaivamaan ne taas esille, sen verran hurjan näköisesti tuolista pyritään seisomaan… Nyt on kuitenkin menossa se jalka pöydällä -vaihe, joten se hieman hillitsee seisomishaluja. Voi kuulkaas, kun joskus vieraissa paikoissa onkin erilainen syöttötuoli eikä jalkaa meinaa millään saada ylös tuolta! Ai ai!

Jossain vaiheessa otamme tuon korkeamman selkänojan tuolista pois, jolloin poika nojaa tuohon matalampaan selkänojaan. Tarjotinkin poistuu jossain vaiheessa ja poika voi alkaa ruokailemaan suoraan pöydältä. Tuon muutoksen jälkeen tuoli onkin enemmän normituolin näköinen syöttötuolin sijasta. Mutta hirmuisen kätevä on tuo tarjotin, siihen tottuneena ei varmaan osaisi olla ilman vielä tässä vaiheessa.

Täällä ollaan oltu koko aamupäivä menossa, vajaa tunti sitten kotiuduimme. Poika nukahti paluumatkalla autoon; odotin, että jatkaa unia omassa sängyssään vielä ainakin tunnin tai edes puolikkaan. Kannoin autosta sänkyynsä ja nukkui niiiin sikeästi. Nooh, nukkui päiväunia yhteensä 25 minuuttia. Mielenkiintoinen päivä tulossa! :D

/

Arkinen, mutta kuitenkin erityinen. Päivä alkoi ihanasti, ei tietoakaan kiireestä! Sain aamulla jäädä nukkumaan yhdeksään (eilen oli miehen vuoro) ja kun mies ja poika tulivat herättämään, tuntui olo niiiin levänneeltä! Kömmin ulos pimeästä makuuhuoneesta ja näin olohuoneen ikkunoista, miten aurinko paistoi kauniisti. Lämpöasteista viis, aurinko on pääasia! Sen jälkeen kipittelin keittiöön ja löysin pöydästä valmiin aamiaisen herkullisine leipineen, appelsiinimehuineen ja hunajameloneineen. Oi että, olipa ihanan värikäs pöytä ja mukava tapa herätä! (Kovat paineet huomiselle, kun on miehen vuoro nukkua ja mulla tuo aamiaishuki :D).

Eilen tosiaan juhlistettiin miehen synttäreitä perheen kesken; pojan isovanhemmat kävivät kakkukahveilla. Tein Soilen vinkistä tuollaisen herkullisen mansikka-vadelma-banoffee -kakun (mikä lie nimensä nyt olisikaan…), tosin muutin sitä hieman. Käytän kesäkakuissa usein noita valmispohjia; nopeus ja vaivattomuus on valttia! Maistuvat tosi hyviltä, joten mausta ei tarvitse tinkiä. Alimmaiseen kerrokseen laitoin banaaniviipaleita ja kondensoidusta maidosta valmistettua kinuskia, päälle reilusti kermavaahtoa ja mansikoita sekä vadelmia. Tein kakun jo sunnuntai-iltana, jotta se ehti maustua jääkaapissa yön yli. Hyvä veto! Jännitin, tuliko liian imelä, mutta vadelmat olivat sen verran kirpsakoita, että peittivät liian makeuden alleen. Herkullinen ja hyvin teki kauppansa!

Mitäs muuta tänään on puuhasteltu? Mies on tosiaan lomalla, joten meillä kaikilla on lomaa 8).
Kun olin herkutellut aamiaisen, hoidin koneella muutamia blogijuttuja ja -sähköposteja. Sen jälkeen aloin valmistautumaan kaupungille lähtöön: fysioterapia odotti! Mies ja poika lähtivät ulos ja minä suuntasin autolleni. Otin samalla mukaan pari juttua, jotka olin aiemmin myynyt Facebook-kirppiksellä. Treffasin ostajat kaupungilla ja fysioterapian jälkeen kurvasin lisäjumppaohjeiden kera takaisin kotiin. Heti saavuttuani mies lähti pelaamaan tennistä ja me jäimme pojan kanssa lounastamaan. Sen jälkeen puheluja vakuutusyhtiöön liittyen siihen autoni lommoon ja sitten poika unten maille. Hetki sitten istuin alas ja herkuttelin mansikkakakun jämät, joita en jaksanut aamupalan yhteydessä syödä. Nyt hörpin cappuccinon pohjia ja kirjoittelen tätä, ehkä ehdin vielä hetken vain olla. Kun poika herää, mies on todennäköisesti edelleen pelaamassa tennistä. Me taidamme sitten suunnata uudelle kaupunkireissulle, sillä en aamupäivällä ehtinyt piipahtaa Askossa. Sitten ruuanlaittoa ja varmaankin kotoilua ja pihahengailua loppuilta!

Mitäs teidän tiistaipäivänne sisältää?