Tällaiset postauksethan kuuluu asiaan näin uuden vuoden startattua. Mukava hetkeksi pysähtyä muistelemaan mennyttä aikaa näin oman blogin avulla, hih!
Eli siis vuosi 2011 pähkinänkuoressa. Tai oikeastaan blogipähkinänkuoressa, sillä en toki koko elämääni täällä blogissa ole jakanut :D.

Tammikuussa koin tämän kodin suhteen ensimmäisen kerran sisustusähkyn, ei huvittanut! Ja tekemättömiä asioita oli vielä paljon. Saatiin kuitenkin miehen kanssa hankittua mieleiset keittiön pienkodinkoneet, se oli hyvä juttu se.
Lunta oli aivan älyttömän paljon ja lisää satoi! Eräänä tammikuisena päivänä myöskin valkoinen postilaatikkomme oli hautautunut valkoisiin kinoksiin…
Useista saamistani pyynnöistä johtuen pikkuisen taivuin ja blogini puolivuotissynttäreiden kunniaksi paljastin ensimmäistä kertaa osittaisen oman kuvani:



Helmikuussa herkuteltiin.
Ja nautittiin päivä päivältä enenevistä kevätauringon säteistä.
Helmikuussa muistettiin myös ystäviä ja iloittiin uudesta valaisinhankinnasta.






Maaliskuussa sisustettiin kovasti kotia, kevät näkyi jo selvästi kodin sisustuksessa. Tulppaaniriippuvuuteni ei näyttänyt laantumisen merkkejä.
Juhlittiin synttäreitäni shoppaillen ja alettiin jo mietiskellä ja suunnitella tulevana kesänä valmistuvia terassejamme!
Maaliskuussa oli puolestaan kissojen vuoro herkutella.




Huhtikuussa himoittiin pinkkiä!
Ulkoiltiin reippaasti ja usein, pakkasista ja suurista lumimääristä huolimatta.
Alussa talviulkoilua nyrpisteltiin, mutta mukavia ulkoiluhetkiähän ne oli!
Vaikka oli vielä täysi talvi, suunniteltiin innolla terasseja. Kesä hiipi mieleen myös kevätauringon myötä ja kävinkin laitattamassa kynsiini geelilakkauksen.
Pääsiäistä vietettiin vasta viikko ennen vappua, sitä odotettiinkin koko huhtikuu kieli pitkällä!






Toukokuu, ensimmäinen kesäkuukausi ja sehän näkyi myös blogissa.
Kesämielellä, vesi kielellä.
Nautittiin alkavasta kesästä, riemuittiin Suomen kiekkokullasta ja mussutettiin mansikoita!




Kesäkuu käynnistyi monen lukijan odottamalla aiheella; kesäkeittiömme paljastuksella!
Kesäkuussa sattui ja tapahtui; vietettiin erästä merkkipäivää, muuton vuosipäivää, nautittiin upouusista terasseista ja upeista kesäkeleistä, vietettiin juhannusta, oltiin niiiiiin lomalla! 8)
Kunnes koitti kesäkuun loppu ja suunnaton huoli ja hätä valtasi sekä mielen että sydämen. Mun pieni kisurakas oli kadonnut :(








(Näin surullisiin merkkeihin ei voi tätä ykkösosaa lopettaa, joten otetaan tähän vielä heinäkuu :))

Heinäkuu alkoi kesälomalla, joka vietettiin luonnollisesti kissaa etsien, aamusta iltaan, joskus öisinkin (onko muka muita kesäloman viettotapoja :D). Välillä yritettiin saada muuta ajateltavaa pienten (muutaman tunnin) reissujen avulla… Pidettiin ystävien kanssa pihakirppis ja iloittiin hyvästä myynnistä!
Kunnes toiseksi viimeisenä kesälomapäivänä, kahden pitkän ja tuskaisen viikon jälkeen, löydettiin rakas perheenjäsenemme Voi sitä onnen määrää ja niitä ilon ja helpotuksen kyyneleitä!
Loma meni, mutta helteinen heinäkuu jatkui! Pääsin asuntomessuille jo lehdistöpäivänä minulle tarjotun pressikortin ansiosta, seurakseni sain hyvän ystäväni. Päivä kuuluu kyllä ehdottomasti kesän 2011 kohokohtiin!
Heinäkuussa valmistui myöskin kissatarha, kissat ei sen (vai heinäkuisten helteiden?) johdosta hetkeen muistanu onko he kissoja vai apinoita, ja aurinkoiset lauantai-illat vierähti lähikaupunkien ravintoloiden antimista nauttien.








Tätä tehdessäni huomasin, että näiden kivojen muistojen myötä jouluhaikeus on väistynyt! Tilalle on tullut kevään ja sitä kautta kauniin kesän odotus ♥
Mutta sitä ennen nautin talvesta, talvellakin on omat ihanat puolensa ja voiko olla taianomaisempaa näkyä kuin valkoinen talvimaisema! Se mykistää kerta toisensa jälkeen.
Ja miten ihanaa tätä aikaa onkaan seurata; päivä päivältä lähestymme kevättä ja kaikki herää pikkuhiljaa talviuniltaan.


Kaiken lisäksi tässä talven aikana mulla on odotettavissa kaikenlaista kivaa! 
Toivottavasti teilläkin!
:)

>

Normaalisti jo joulupäivän aikoihin alan miettimään joulun jälkeisiin alennusmyynteihin lähtemistä… Joulun loppuminen tuntuu vähemmän kurjalta ku miettii alennusmyyntejä ja mahdollisia hyviä löytöjä :). Nyt kuitenki tein poikkeuksen, hokasin nimittäin viime metreillä et mitä mä oikein tarvin? 
Sain juuri joululahjaksi vaikka ja mitä tarpeellista. Kotona on edelleen sellaista tavaraa ja vaatetta mitkä haluan kiertoon, mitkä vie vaan turhaa säilytystilaa ja joita en ole tarvinnut aikoihin… 
Aloitin nimittäin vuosi sitten sellaisen hieman aktiivisemman turhan karsimisen; liittyy se sitten kodin sisustamiseen, vaatteisiin, koruihin, astioihin yms. Hyvälle mallille viime vuoden aikana pääsinkin! Ensimmäistä kertaa pidettiin porukalla kesäkirppiskin ja se oli tosi mukava kokemus, joka tullaan varmasti tulevana kesänäkin uusimaan.
Silti vieläkään ei ole valmista, urakkaa on vielä edessä! 


Mulla vahvistuu päivä päivältä enemmän sellainen ajatus, että jos jotain ostan, täytyy eka luopua jostain, muuten tavarat vain lisääntyy… Ja tulee tosi huono omatunto, jos tuntuu et on liikaa jotain, tiedättekö? Ja kaappejakin on vaikea pitää siistinä, jos tavaraa on liikaa. Ja sotkuiset kaapit ahdistaa! Ei niistä silloin edes löydä mitään ja tulee tunne ettei ole mitään, tarvii ostaa uutta!
Nautin siitä uuden ostamisesta monin kerroin enemmän, ku oon jotenki nähny vaivaa sen eteen. Vaikka sitten luopunu jostain turhasta tai säästäny rahaa sitä hankintaa varten… Se ei saa tulla liian helpolla tai sitä ei arvosta! (Lahjat on tietysti asia erikseen ;))


Tein sellaisen pienen kompromissin, että koska en käyny alennusmyynneissä tuhlailemassa, tein pienen tilauksen H&M:lle. Sain inspiksen White & Fresh -blogista; näin siellä niin ihanat H&M:n kynttilät, että klikkasin ne samantien ostoskoriin. Tämäntyylisiä ku oon jo hyvän aikaa ihaillut!

Tilasin myös kaksi mustavalkoista Home Sweet Home -tyynyliinaa:

Ja jos tuota siksakkikuvioista tyynynpäällistä ois saanu mustavalkoisena, oisin tilannu ne myös. Mutta kun ei saa, en tilannu.


Pyrin siis siihen, että kodin sisustukseen ei tarvis välttämättä jatkuvasti ostella uusia juttuja, vaan että mulla ois vuoden ympäri sellaisia tuotteita jo olemassa, joita vain vuodenaikojen mukaan kotiin esille vaihtelen. Tarkoitan siis tekstiileitä ja pienesineitä. Uuteen kotiin tarvii toki aina tehdä hankintoja, varsinkin jos muuttaa huomattavasti pienemmästä kodista suurempaan. Mutta nyt mulla alkaa pikkuhiljaa olla kasassa sellainen kokonaisuus, jonka kaikista osista pidän tosi paljon ja joista en halua luopua!
Toki aion tulevaisuudessakin tehdä sisustushankintoja, mutta huomattavasti maltillisemmin kun niin suurta tarvetta ei enää ole. Ja kyllähän tekstiilit myös kuluu, ei ne ikuisia ole. 
Eli tämän päättömän ja hännättömän postauksen pointti oli se, että yksi mun tavoite tälle vuodelle on kiinnittää entistä enemmän huomiota hankintoihini, nimenomaan niihin pieniin sellaisiin! (Suuria hankintoja mietin pienen ikuisuuden, joten siinä ei tarvi skarpata ;D) Sitä kautta voin sitten hyvällä omallatunnolla toteuttaa pari haavetta, pitempiaikaisia ja tarpeellisia sellaisia :P. Mutta ennen ku voin ne toteuttaa, mun täytyy nähdä vaivaa niiden toteutumisen eteen!


Voisin muuten tehdä ihan oman postauksen tuosta sisustuksen värit & vuodenajat, muistelen että sellaista ois multa joskus kuukausia sitten (kröhöm) pyydeltykin…
Löytyykö sille vielä kiinnostusta?


>

Nähtäväksi jää, pitääkö otsikko paikkansa tämän vuoden 2012 aikana! :)
Onko teillä tapana tehdä uuden vuoden alkajaisiksi lupauksia?
Itselläni ei, mutta kyllä joskus tulee asetettua erinäisiä tavoitteita, kuten nytkin. Tavoitteita ei saa kuitenkaan pitää liian korkealla ettei joudu kovasti pettymään :). Onnistumisen tunteet on paljon parempia vai mitä!



Uuden vuoden aattona vietettiin alkuilta ihan kotosalla saunoen ja rentoutuen. Aikomuksena oli varata hotellihuone ihan täältä kotikaupungista, mutta se suunnitelma sitten jäi… Ehkä siinä vaiheessa ku ensimmäiset pommit oli naapurustossa paukkunu ja mun vanhempi murmelikisu syöksy divaanin alle pimeyteen… Raasua jännitti ja pelotti niin kovin, että katsoimme parhaaksi pitää kisuille seuraa <3. Onneks meidän naapurit on niin fiksuja, että noudattivat jälleen tarkasti pommitteluaikoja eli ennen klo 18 emme kuulleet ainoankaan pommin paukahtavan. Oon kyllä sitä mieltä et kaupungissa järjestettävät ilotulitukset sais riittää, ei mitään muuta. Ja jos yksityisten ihmisten ois pakko päästä pommittelemaan, vois sitä aikaa kutistaa tuntiin, esim. klo 18-19 ;D

Ennen saunaa kävin sytyttelemässä ulos kynttilöitä, mies teki lumityöt. Joku vahti ikkunassa silmä tarkkana!

Tämä oli toki ennen pommitteluaikaa, pommien paukkuessa ei olla ikkunan lähelläkään!

Kun vuosi vaihtui, skoolasimme sille Valkoisessa Harmajassa! :)
Minä sain nyt ensimmäistä kertaa kokea sen, miltä tuntuu itse kävellä talossa, josta on nähnyt vain kuvia. Monen meidän kodissa vierailleen suusta kuulee niitä kommentteja, mutta nyt taisin itsekin hokea hokemistani täällä on vielä niin paljon kauniimpaa kuin kuvissa!


Oikein mukavaa alkanutta vuotta kaikille!