Pirteää uutta viikkoa! Olipa ihana nukkua viime yönä taas omassa sängyssä: etenkin, kun sänky on uusi (saapui viime viikolla)! Nollasimme stressaavan ensimmäisen päiväkotiviikon pienellä minilomalla Kalajoella. Kylpylässä rentoutumista, hyvää ruokaa, ulkoilua ja saunomista ihan vain oman pienen perheemme kesken. Loma-asunnostamme oli upeaa katsella ulos; kyllä näissä kauniissa maisemissa rentoutui!

Loma-asunnon keittiöstä, olohuoneesta ja saunasta oli upeat näkymät merelle. Asunnossa oli myös koko asunnon levyinen lasitettu parveke. Ulkoporeamme partsilla olisi kruunannut tämän kokonaisuuden! (Näin nimittäin, että joillain naapureilla sellainen oli…)

Nojatuolissa istuskellessani arvioin asunnon sisustusta ja yllätyin, kuinka hauskaa ja rentouttavaa se olikaan! Opin sen avulla paljon omasta sisustusmaustani. Asunnon sisustus ei ollut omaan makuuni, vaikka se aika neutraali olikin. Se mikä siinä ei kolahtanut minuun, oli harmaiden ja ruskeiden sävyjen sekoittaminen keskenään, tumma puu sekä bling-bling -jutut, jotka näkyivät erityisesti katto- ja pöytävalaisimissa. Pidän kyllä harmaista ja ruskeista sävyistä, jälkimmäisestä etenkin asunnon seinän maalisävy oli tosi kaunis! Sellainen hiekan ja beigen sekoitus. En kuitenkaan yhdistäisi ruskeaa ja harmaata näin suuressa määrin: täällä kun ei juuri muita sävyjä näkynyt. Mielestäni näiden kahden sävyn yhdistäminen on kauneinta silloin, kun pohja on valkoinen ja näitä sävyjä on vain maltillisesti, pieninä ripauksina.

Joskus kuulee jonkun sanovan, että valkoiset sisustukset jättävät kylmäksi ja tuntuvat kolkoilta – tämän sisustuksen nähtyäni olen niin täysin eri mieltä! (Tiedän, että nämä ovat makuasioita, kerronkin tässä vain oman mielipiteeni.) Voitteko kuvitella: näistä harmaan ja ruskean sävyistä tuli kylmä fiilis! Sellainen kalsea tunne ja varmasti siihen vaikutti osaltaan myös mustan värin käyttö, esim. ruokapöydän tuolit olivat mustaa nahkaa ja kromia. Epätoivoissani yritin luoda ympärillemme lauantai-illan tunnelmaa kauniilla valonsäteillä. Lopulta raahasin toisesta makuuhuoneesta pari yöpöytävalaisinta oleskelutiloihin. Mutta koska nekin olivat hopeanharmaita, oli niidenkin antama valo jotenkin kalseaa. Toinen tuollainen valaisin näkyy postauksen ensimmäisen kollaasin kuvassa keittiön pöydällä.

Tietenkään tällaiset seikat eivät mitenkään lomamoodia lannista, mutta onhan se totta, että mitä kauniimpi miljöö, sitä mukavampi fiilis! Oli ihana kuvitella, miten itse olisin kyseisen asunnon sisustanut – siinä kun olisi ollut edellytyksiä vaikka ja mihin isojen ikkunoiden ja merinäköalan ansiosta! Valkoista, vaaleaa puuta sekä ripauksia vaaleanharmaata näkyisi minun sisustamassani asunnossa. Muhkeita ja lämpimiä tekstiilejä lämpöä tuomaan, koska Kalajoki – siellä tuulee aina, oli sitten kesä tai talvi :D. Tässä asunnossa lomailun jälkeen oman kodin näki ihan eri silmin! Kotiin tullessamme lähes häikäistyin tästä valkoisen värin määrästä, mitä kodistamme löytyy. Ja raikkaudesta! Näistä en olisi kyllä valmis luopumaan! Laitoin myös merkille, että valkoisuudesta huolimatta pidän kotiamme lämpimämpänä kuin tuota kyseistä loma-asuntoa – ihan pelkästään sisustuksen sävyjen vuoksi.

Testasimme tällä lomallamme ensimmäistä kertaa ruokaravintolapuolelta Sandy Kelt -nimisen irkkupaikan. Ruoka oli hyvää, mutta uskon, että ei Särkillä ole Pihvituvan voittanutta, na-am! Mies tykkäsi ruuasta kovasti täälläkin, minä vähän enemmän makustelin ja mietiskelin, mutta tykkäsin kuitenkin. Parasta oli, kun tarjoilija tuli syödessämme kysymään, maistuuko meille ruoka. Mies siihen, että oikein hyvin maistuu, kiitos! Tarjoilija oli jo kävelemässä pois, kun poika tuumasi meitä vanhempiaan vakavalla naamalla katsoen No maistuu hyvältä ja pahalta. Olen naureskellut tuolle kohta kaksi päivää! :D Oli kyllä niin osuvasti sanottu ja olin hiljaa mielessäni samaa mieltä, vaikka en ehkä olisi asiaa noin suoraan ilmaissutkaan. Pienten lasten aitous ja suorapuheisuus on vain niin ♥.

Sanoin viikonloppuna miehelle, että poika taitaa olla nyt juuri niin parhaassa iässä! Jutut on ihan mahtavia, hänen persoonansa ja huumorintajunsa tulee selkeästi esille ja silti hän viihtyy ainakin välillä sylissäkin ♥. Sanokaahan te kokeneemmat: onhan ihan yhtä ihanaa esim. viisivuotiaidenkin kanssa?

Näissä kauniissa maisemissa ihanan rauhallisuuden keskellä latasimme akut ja nyt ollaan taas virtaa täynnä sekä enemmän kuin valmiita uuteen viikkoon!