/

 

Olisiko tämä sellainen virstanpylväs, josta pienet joulufiilistelyt voisi aloittaa… Pienet ja varovaiset vain! Tasan kaksi kuukautta jouluaattoon ja sen kunniaksi täällä sataa (tai no ehkä hieman ikävästi pyryttää) lunta. Omaan autooni on vielä talvirenkaat vaihtamatta ja tänään kun oli aikomus lähteä vauvan kanssa kaupungille… Taitaa jäädäkin aikomukseksi!

Selailin tuossa aikaisempien joulujen kuviani ja niistä se pieni joulufiilis syttyi. Aloin jo hieman mietiskelemään, millaiselta koti tulevana jouluna näyttääkään. Tulin sitten tulokseen, että varmasti aika samalta kuin viime jouluna, mitään sen kummempia vaihteluja ei taida olla luvassa. Tylsää? Ehkä, mutta myös perinteikästä; nyt on löytynyt meidän kodin joululook. Monet joulujutut kuten erilaiset valot ja äitini tekemä kranssi pääsevät niille perinteisille, hyväksi todetuille paikoilleen ja ovat siten olennainen osa jouluamme. Kun muistelee omia lapsuuden joulujaan, voi muistaa tiettyjen joulukoristeiden paikat; miltä lapsuudenkodissa näyttikään niiden joulun tuoksujen keskellä ja joulumusiikin soidessa taustalla. Ehkä pojallemmekin muodostuu sitten pikkuhiljaa lapsuuden joulumuistoja tyyliin olohuoneen ikkunoissa oli aina ne isot tähdet, ruokailutilan ovenkahvassa roikkui aina se mummun tekemä kranssi… Äiti nautti joulupöydän kattauksen suunnittelusta –  se on käynyt mielessäni jo nyt, todella ennätysajoissa! Se tuli mieleeni näistä viime vuoden kuvista:

130-860x573

Mietiskelin, että mitäs jos tänä jouluna pöydässä olisi jotain muuta väriä kuin valkoista, hopeaa, mustaa tai punaista..? Miten olisi turkoosi väri joulupöydässä? Tai oranssi/terrakotta? Mitä värejä näkyy teidän joulukattauksessanne? Taidan kuitenkin pitäytyä niissä perinteisemmissä sävyissä ja tätä kirjoittaessani sainkin erään sävyidean. Täytyypä makustella asiaa ja miettiä, miten sen saisi toteutettua! Tuollainen suunnittelu on niin kivan rentouttavaa.

131-860x573

Joulukuvissa pidän kyllä kaikista eniten tuosta taustan tuikkeesta! Se kertoo itselleni heti, mikä juhla-aika on käsillä ja sen avulla voi aivan kuin kuulla joulumusiikin soivan. Tosin se soi täällä tälläkin hetkellä…

133-860x573

Tunnelmallista viikonloppua kaikille! Ja mukavaa joulunodotusta meille, jotka haluamme aloittaa sen jo nyt :).

 

/

 

SFD22AD1AFA7F9C4D27A714588AF9FAA20C

Huomenta pakkasaamusta, täällä -7 astetta ja jonkin verran kuurainen maa, ihanaa! Olisikohan tämä aamu se aamu, jolloin päräytän erään ihanan levyn soimaan… Nyt olisi ainakin aihetta juhlaan: yksi aivan ihanan levollinen yö takana! Näistä pienistä onnistumisista kuuluu iloita ja niin teen. Vauva nukkui niin levollisesti ilman mitään hyörimisiä, sydäntä lämmitti katsella. Juu minähän toki heräilin muutamia kertoja tarkistelemaan hengitteleekö hyvin, onko asento mukava, onko peittoa riittävästi ja mitä näitä nyt on… Pari kertaa aamuyöllä hieman itkeskeli unissaan, toinen meni ohi silittelyillä ja toisella kerralla tarjosin maitoa. Söi kymmenisen sekuntia, kunnes nukahti. Aamuvarhaisella heräsi mun kamalaan yskimiseen, silloin otti pienen maitohörpyn, mutta nukahti silittelyillä ja nukkuu edelleen kymmenettä yöunituntiaan. Hyvin näyttää nälkää pitävän illan pieni puuromäärä sekä tiheät iltaimetykset. Särkylääkkeen ansiota on tuo levollisuus; annoimme sitä ennen yöunille käymistä ihan jo eilen annettujen rokotteidenkin vuoksi. Samalla ajattelimme testata tuota hammasteoriaa ja nyt kyllä näyttäisi siltä, että hampaat tässä on riesana olleet ja tulevat olemaan vielä ties kuinka pitkään. Mahdollisesti välillä jotain muutakin kuten sitä viiden kuukauden ikään liittyvää tiheän imun kautta jne., vauvoillahan on monenlaisia kausia eikä kaikkia syitä saa aina edes selville. Viime viikollakin annoimme yhtenä iltana särkylääkettä, mutta silloin sillä ei ollut tehoa ja syynkin tiedän: annoimme sitä liian vähän! Nyt annoimme tasan sen verran, mitä tuon painoiselle vauvalle saa antaa ja voilà!

SFD581E0670A6964B6BA70BB4851B40D693

SFDB540B1F23BA9431A94CE0BD4923A33FF

Kauniiden kotien kuvia pakkasaamuun! Villasukat jalkaan, käteen lämmin teekuppi ja torkkupeitto tiukasti ympärille. Pieni inspiraatiohetki ennen päivän puuhasteluja.

SFD15E39A1A328F42C2B1988F0C7D27E302

SFD620F61CE5DFB452197A05E0D4092788D

SFDA6F0C62F88BC42D8A88A40D7E6FD5DDE

SFDDE7BC779F7D74DFC884CF84B41C71817

Tänään on vielä sellainenkin ihanuus tiedossa kuin käynti hierojalla! Ei voi tulla huono päivä! Mutta nyt kissoja halimaan, mun murmelit <3. Niin viisaita; tiesivät, että mami on nyt unen tarpeessa eivätkä herättäneet yöllä eivätkä aamullakaan kertaakaan!

SFDC9B6B34A6E6045E68A88F2033DB56CB7

 Ihanaa päivää teille ja rutkasti jaksamisia univelkaisille! 

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

 

/

 

Nyt on koittanut se aika vuodesta, kun aamulla mielellään sytyttelee erilaisia tunnelmavaloja – jopa yhdeksältä, kun ei ole enää pimeäkään. Niillä on kovin lämmin vaikutus, sekä mieleen että kehoon.

019

Olen tänä vuonna hieman aiempia vuosia hitaammin liikkeellä: ensimmäiset kausivalot syttyivät kotonamme sunnuntaina. Näistä ensimmäisistä innostuin kyllä niin, että täytyy hommata ainakin yhteen olohuoneen pistorasiaan lisäpaikkoja. Valoja tähän pimeään syksyyn tarvitaan!

Tasolla pieni tuliainen Oulun minilomalta. Tykästyin yllätyksekseni kovasti tuohon ruskeaan lasipulloon! Tuollainen lämpimän ruskean sävyinen sopii vihreää paremmin tähän syksyyn ja alkavaan talveen. Anno-sarjan pullo löytyi Kodin Ykkösestä ja sen sisälle sopivat kivasti pienet valopilkut:

cats

004

Täällä yöt jatkuvat edelleen samalla 4-7 yöherätyksen kaavalla. Kovasti yritämme poissulkutekniikalla tutkia asiaa; mikä kumma saa vauvan heräämään öisin niin monta kertaa jo neljättä viikkoa? Viime yön perusteella voimme melko varmasti poissulkea nälän. Tankkasimme vauvan illalla iltapuurolla, rintamaidolla ja vielä perään korvikkeellakin, nukahti tosi helposti masu selvästi täynnä omaan sänkyynsä selkää hieromalla. Heräsi kuitenkin jo tunnin kuluttua itkien aika voimakkaasti. Tuon jälkeen heräsi vielä kolme kertaa yön aikana; niillä kerroilla itku ei ollut yhtä voimakasta. Rauhoittuu ainoastaan rinnalle. Ei kuitenkaan syö juurikaan, vaan tutittelee. Korvike ei millään kelvannut yöllä, vaan sai rinnasta tarvitsemansa ja nukahti melko pian. Nyt aamulla nukkunut pisimmän pätkän puoli seitsemästä alkaen ja kello on jo kymmenen. Kääntynyt aamupuolella unissaan masulle, olisikohan vatsavaivoja? Lempeää unikoulua emme ole vielä aloittaneet, koska halusin odottaa jonkin aikaa kiinteiden aloituksesta, jos osa herätyksistä johtuukin niistä. Tänään vauva saa viisikuukautisrokotteet, joten nekin ehkä tuovat näihin ah niin levollisiin öihimme omat mausteensa… Toivon erittäin hartaasti että ei, piikittäminen itsessään tuntuu jo niin kurjalta. Tosi monen suosittelema Unihiekkaa etsimässä -kirja on matkalla meille, saapuu ehkä jo tänään – sitä odotellessa! :)

P.S. Illalla, kun vauva oli niin ihanan rauhallisesti nukahtanut omaan sänkyynsä, loppui palohälyttimestämme patterit. Tiedätte varmaan: talon kolme palohälytintä huusivat korviahuumaavasti; flunssainen pääni meinasi oikeasti räjähtää! Mies joutui viemään palohälyttimen autotalliin, sillä piippaus ei todellakaan lakkaa mitään nappia painamalla, sillä hälyttimet ovat myös verkkovirrassa… Tuo on tapahtunut reilun neljän asuinvuoden aikana aiemmin vain kerran ja toisen kerran juuri nyt. Mikä onni, että vauva ei kuitenkaan herännyt, aivan ihme oikeastaan, sen verran kova oli meteli. Pinnasängystä kuului vain syvä huokaus ja uni jatkui, sen vajaan tunnin :).