Kaupallinen yhteistyö: Summarum 

Joskus se ei vaadi paljoa! Ruokaostoksilla isket silmäsi tosi kauniiseen kukkakimppuun ja koko kodin alkuvuoden sisustus alkaa rakentumaan sen ympärille! Mutta arvatkaas mitä! Kun perjantai-iltana kimpun bongasin, en raaskinut ostaa sitä :D. Ajattelin, että lähes kymppi kukista, jotka kuihtuvat muutamassa päivässä, on liikaa. Kunnes sitten sunnuntaina samaisessa kaupassa ruokaa ostaessani nappasin kimpun ostoskärryyni (samalla aiemmille ajatuksilleni silmiäni pyöritellen) ja mikä tuuri, että juuri se kimppu vielä oli siellä! Kimppuja oli nimittäin montaa eri sävyä, mutta tätä yhtä sävyä oli vain tämä yksi kimppu.

Valkoista, hennon persikkaisen vaaleanpunertavaa ja runsaasti vihreää. Yleensä en välitä kimpuista, joissa on paljon vihreää, mutta tämä jotenkin ihastutti ja kovasti! Ihanan rönsyilevä ja rento, raikas kimppu ♥.

Joulu on siirretty kaappiin odottamaan joulun aikaa 2020 (eli lokakuuta). Joulun loppuminen on hyväksytty enkä enää sure sen perään. Tätä surua koin eniten aikana ennen lapsia ja vielä esikoisen vauva-aikana. Sittemmin lapset ovat pitäneet niin arjessa ja hetkessä kiinni, ettei aikaa moiselle jää :D. Myöskin suunnitelmissa oleva kotimaan viikonloppuloma piristää kummasti!

Pallovalot saavat valaista vielä pitkään, ne eivät kuulu kodissamme mitenkään jouluun, vaan ovat kausivaloja ja voivat olla esillä ympäri vuoden. Talvikausi on pitkä ja pimeä – lisävaloa tarvitaan!

Miksi sitten olin pihistelemässä tämän kimpun kanssa? Se johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että viime vuoden aikana sisäistin hyvin tehokkaasti ajatuksen arjesta, jossa karsitaan turhat asiat. Rajan asetin kuitenkin tarkasti ja se menee siinä, että mitään elämää ja arjen iloja liikaa rajoittavia juttuja ei saa karsia, vaan kaikki sellainen extra, joiden menetys ei juuri missään tunnu ja joiden karsimista ei jää harmittelemaan. Esim. en tilannut koko vuotena yhtään mitään lehteä, koska tiesin, että niiden lukemiselle ei vielä jäisi aikaa ja näin ollen lehdet jäisivät lehtitelineeseen pölyttymään. Se muutaman kympin säästö lehtitilauksen kohdalla ei ole suuri, mutta kun vastaavia ns. turhia menoja on vuodessa vaikka kymmenen, puhutaan jo aika isosta summasta. Netflixiä olin tilaamassa, mutta koejakson loputtua irtisanoin sopimuksen. Koejakso oli opettanut, että en ehdi seuraamaan mitään sarjaa; Emmerdalessakin on jo tekemistä! (Etenkin, kun nykyään tulee kaksi jaksoa päivässä, iiks!) Tuostakin palvelusta olisin siis maksanut täysin turhaan.

Tähän liittyy myös sellainen ajatus, että ostetaan vain tarpeeseen. Tämä toimii jo erittäin hyvin monella eri osa-alueella (kosmetiikka, pyyhkeet, vuodevaatteet jne.), mutta kodin sisustukseen en ole sitä vielä laajentanut. Kodin sisustaminen on myös harrastukseni ja tuottaa arkeeni valtavasti iloa! Joten en koe suureksi rikokseksi sitä, että ostan välillä kotiin jotain vaihtelua; tosin viime vuonna näistä murskaavalla prosentilla suurin osa oli 2nd hand -hankintoja. Laitan myös ahkerasti tarpeetonta kiertoon ja rahoitan tätä mieluisaa harrastustani suurelta osin tällä tavoin.

Nostaisin esiin myös erään tärkeän seikan, joka saattaa monelle velalliselle olla ihan uutta tietoa – näin ainakin oli minun kohdallani! Nimittäin oletteko kuulleet yhdistelylainasta? Ihmisillä kun saattaa olla useita pienlainoja maksettavanaan, sillä voi olla kulutusluottoa ja esim. autolainaa. Molemmissa on myös omat kulunsa kuten laskutuslisät, tilinhoitomaksut sekä lainan korkokulut. Jos maksaa vaikka kolmeakin pienlainaa, kaikki nuo kulut saa kertoa kolmella! Lainoja yhdistelemällä nuo turhalta menoerältä vaikuttavat kulut saa hyvin minimoitua ja näin niitä maksaa jatkossa vain yhdestä lainasta – yhdistelylainoja voi kätevästi vertailla kotimaisella Summarumilla.

Tällainen yhdistelylaina vaikuttaa arkeen paitsi rahaa säästävästi, myös arkea selkeyttävästi ja aikaa säästävästi. On paljon helpompaa pysyä kartalla yhden lainan eräpäivistä ja kaikesta niihin liittyvistä asioista, kuin jos lainoja olisi useampi! Yhden kuukausilyhennyksen suorittaa nopeammin kuin useamman ja samalla oma käsitys omasta rahatilanteesta on selkeämpi, kun ei tarvitse kuukausittain muistaa jokaisen lainan erisuuruista lyhennyserää.

Entä mitä tämä tällainen turhien kustannusten karsiminen on elämääni tuonut? Selkeyttä ajatuksiin ja kotiin, hyvää omatuntoa ja hankintojen entistä suurempaa etukäteispohdintaa. En koe, että olisin juuri koskaan ostanut mitään hieman arvokkaampaa tuosta noin vain, vaan aina hankintoja suunnitellen. Ja hyvä onkin suunnitella, jotta sitten on valmiina, kun se toivottu ja etsitty juttu tulee ehkä käytettynä vastaan! Tällä tavoin löysin syksyllä baarijakkarammekin. Lisäksi se on säästänyt minulle rahaa ja sen ansiosta sain kesällä lyhennettyä asuntolainaamme isomman erän. Rahaa jää myös aiempaa enemmän sellaisiin mieluisiin juttuihin, jotka tekevät arjesta mukavampaa: siivouspalveluun, ulkona syömiseen ja matkusteluun!

Tämän kimpun hankinta opetti kuitenkin taas sen, että näissä en pihistele! Tähän säästämiseen saattaa nimittäin jäädä hieman koukkuun ja kaikkia hankintoja (paitsi ruokaa) tulee tarkasteltua suht kriittisesti :D. Nämä tuovat kuitenkin niin paljon iloa ja silmäkarkkia arkeen, että maksavat itsensä siinä takaisin. Aivan kuten ne useat amarylliksetkin, jotka vuoden viimeiset viikot kotiamme piristivät!

Täällä aloittelen juuri työpäivääni, mutta töiden parissa ei suinkaan koko loppiainen vierähdä.

Mitäs teillä on päivän ohjelmassa? 

Perinteisesti lokakuussa alan lisäämään kotiin jotain lähestyvästä joulusta kertovaa. Joskus ajankohta on osunut ihan lokakuun alkuun, joskus puolivälin tienoille ja joskus, kuten tänä vuonna, ihan lokakuun loppuun. Viime viikolla otimme esikoisen kanssa Joy-kynttelikön esille. Meitä hieman jännitti, onko monta lamppua palanut, sillä pari lamppua näytti niin tummilta. M intoili kovasti ja halusi olla se, joka kynttelikön napsauttaa päälle. Kaikki lamput syttyivät!

Kynttelikkö on tainnut olla aina tuossa kohtaa, tuon lipaston päällä. Tykkään siitä siinä, koska se valaisee noin keskeiseltä paikalta iltamyöhällä hyvin ja taas tämä sama näkökulma kuin joulukuusenkin kanssa: tästä näen sen myös keittiöön ja ruokailutilaan! Eräs tuttava sanoi mulle pari päivää sitten, että olen hyvin vahvasti visuaalinen ihminen ja näissäkin jutuissa sen huomaa;  ei ole se ja sama, mihin näitä juttuja kotona sijoittelee :D.

Mietin, että keittiön ikkunallekin olisi kiva saada vaihteeksi jokin kynttelikkö! Siinä on nyt 2010 joulusta lähtien ollut eräs pöytätähti, joten vaihtelu voisi olla ihan kiva juttu. Tosin kynttelikön täytyisi olla hieman korkeampi, jotta se näkyisi ulos ikkunankarmien yli. Mielestäni on aina ihana tulla kotiin, kun keittiön ikkunasta näkyy valoa! Keittiön ikkuna on pääsisäänkäynnille päin ja siinä ovea avatessa tulee kivan kodikas olo, kun viereisestä ikkunasta pilkistää valoa. Jouluisin se on joku jouluvalo ja muulloin viimeviikkoisen postaukseni kuvassa näkyvä ikkunavalaisin. Joskus tuon katosta roikkuvan valaisimen sijaan keittiössä on ollut korkeampi pöytävalaisin. Valaisin kuin valaisin, haluan sen näkyvän ulos! Olisiko teillä vinkata jotain kivaa kynttelikköä?

Sissyn lempipaikka olohuoneessa on sohva ja sieltä nimenomaan tuo täältäpäin katsottuna toinen sohvatyyny. Ei ensimmäinen eikä missään nimessä viimeinen eikä todellakaan edes puhuta divaaniosasta! Tämä kohta sen on oltava:

N kävi unille puoli kahdentoista maissa. Minä otin kameran käteeni, näpsin muutaman kuvan, tekaisin cappuccinon ja istahdin musiikkia kuunnellen hetkeksi koneelle tätä kirjoittamaan. Iltapäivällä taidamme pyörähtää kaupungilla hieman vaateostoksilla! Esikoinen tarvitsee vähän sitä sun tätä. Hän kasvaa pituutta ihan valtavaa vauhtia koko ajan ilman taukoja…

Jokos te olette laittaneet jotain jouluista kotiinne? :)

Kun on kaksi pientä lasta, jotka saavat vapaasti leikkiä kotonaan omia leikkejään ja viedä leluja mukanaan sinne tänne, on suht hankalaa ottaa kotikuvia ennen massiivista raivausoperaatiota! Ja minä kun tykkään kirjoitella tätä blogia suht spontaanisti postauksia etukäteen suunnittelematta. Monesti tulee fiilis, että huvittaisi kirjoittaa, mutta kuvat on ottamatta… Elän muutenkin niin hetkessä, etten oikein osaa ajatella, että seuraavana viikonloppuna otan viikkosiivousten jälkeen kotikuvat paria seuraavaa postausta silmälläpitäen! Mutta ehkä pitäisi, jos haluan kotikuvia silloin tällöin postailla..? Nimittäin kotimme on harvoin joka paikasta sellainen, että huvittaisi kaivaa kameraa esille kokonaiskuvia ottaakseen :D. Sen vuoksi rajatut kuvakulmat on usein aika pop!

Nämä kuvat otin kuitenkin viime viikolla, kun siivooja oli käynyt. Hän käy meillä kerran kuukaudessa ja tuon yhden päivän ajan kotonamme on kaikki omilla paikoillaan ♥. Siitä hetkestä nautimme (mies tykkää järjestyksestä lähes yhtä paljon kuin minä :D)! Aina puhumme, että yritetään nyt säilyttää tämä järjestys ja kas kummaa, seuraavana aamuna näyttää jo ihan toiselta! Aiemmin ihmettelin, että kuka täällä sotkee, mutta vuosien mittaan olen huomannut kerääväni aina joko omia siellä täällä lojuvia tavaroitani tai pyydän esikoista keräämään omiaan… Toivon, että kuopuksemme tulisi tässä isäänsä eikä juuri jättäisi tavaroitaan lojumaan!

Tältä näyttää kotonamme tänä syksynä ennen kodin maltillisesti alkavaa pukeutumista jouluun! Ennen joulujuttujen saapumista haluan hieman karsia tavaraa, sillä nyt esillä on vähän sitä sun tätä, jotka ovat vain kiireessä ajautuneet paikoilleen sen kummemmin asiaa miettimättä. Lopputulos on sitten sellainen, että tavaraa on omasta mielestäni esillä hieman liikaa. Makuasioita; joku saattaa ajatella, että ei ollenkaan liikaa ja toinen ajattelee päinvastoin. Huomaan, että meillä on tavaraa esillä kuitenkin paljon enemmän kuin vaikka neljä vuotta sitten. Maku aina muuttuu ja välillä tykkää tällaisesta runsaammasta ilmeestä ja välillä karsitummasta. Nyt haluan hieman karsia, sillä joulun aika on yleensä niin kovin runsasta, että jos ne tähän vielä lisäisi, tulisi ihan tavaraähky!

Sain tuon keittiössä tällä hetkellä nököttävän huonekuusen miehen äidiltä jokunen vuosi takaperin. Yllättävän hyvin olen saanut pidettyä sen hengissä! Tuo on toinen huonekuuseni; ensimmäinen kuoli käsiini alle vuodessa. Tämä on tainnut kestää jo kolme tai jopa neljä vuotta! Kasvaa maltillisesti, mutta hyvinvoivana. Ihana ympäri vuoden, mutta etenkin näin joulun lähestyessä tosi kiva!

Viherkasveja meille on muuttanut parin viimeisen vuoden aikana pikkuhiljaa lisää… Nyt niitä taitaa olla lähes 15 ja tämä määrä on tällä hetkellä ihan riittävä. Löytyy pari-kolme peikonlehteä (olen istuttanut yhden lisää, kevättä odotellessa!), kaktuksia, jukkapalmua, kilpipiileaa, palmuvehkaa ja eräs kookas viikuna, joka ei näissä kuvissa näykään.

Tähän näkymään olen erityisen tykästynyt kotonamme:

Puolitoista vuotta sitten laitoimme tuon käytävän umpeen ja teimme sinne työhuoneeni. Nyt tuntuu siltä, ettei tuossa olisi ikinä mitään tyhjää käytävää ollutkaan! Väliseinän rakentamisella saimme neliöt tuostakin tilasta hyötykäyttöön ja bonuksena olohuoneeseen yhden tunnelmanurkkauksen lisää.

Nyt on pienet pojat syöneet iltapuuron, sämpylät sekä smoothiet, hihkuneet & lilluneet poreissa (pienempi ensimmäistä kertaa elämässään eikä hirmuisesti tykännyt :D) ja käyneet yöunille. Minä ajattelin sukeltaa joululehtien kautta Frendien maailmaan! Kivaa torstai-iltaa!