Käsillä tämä ihana hetki, kun istahdan höyryävän cappuccinokupposen kanssa koneen ääreen tuoksukynttilän palaessa vieressä. Vauva nukahti juuri päiväunille, nyt on hetki (todellakin vain hetki…) omaa aikaa. Tämä täytyy käyttää aina tarkkaan; tänä aikana ei todellakaan siivota eikä tehdä ruokaa eikä muutakaan vastaavaa. Tänä aikana vain ollaan ja tehdään sitä mitä kulloinkin huvittaa.
Koti on hiukan mullin mallin. Käytettyjä astioita sohvapöydällä, sohva myllättynä, perjantaiset tulppaanit ei niin hehkeinä enää. Aamulla väsytti niin, etten tiennyt miten tästä maanantaista selviän… Niin sitä on vain päivä taas puolessa ja olo virkeämpi. Tosin ihme on, jos en tänään hierojalla nukahda! Ummistan silmäni oman kodin sekasorrolta ja uppoudun kuvan kauniiseen kotiin, jossa sohvatyynyt ovat ojennuksessa.
Toivottavasti oli silmänruokaa teillekin!
(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)











