119

Kuulin aamulla ystävältäni, että Oulussa on kuurainen maa. Täällä ei, täällä on perussyksy; pikkupakkasia ja valkoista maata odotellessa! Sellaisesta haaveilin tänä aamunakin herätessäni ja muistelin, että viime vuonna tähän aikaan olin tainnut kuunnella jo ensimmäisiä joululauluja… Ehkä tuon aika on kohta! Tuntuu kyllä niin ihanalta, että saan olla kotona vauvan kanssa ja aloitella yhteisiä päiviämme kaikessa rauhassa kodin lämmössä. Vaikka yö olisikin ollut huonouninen, antaa tuon pienen halaaminen ja suukottaminen valtavasti voimaa. Siitä se päivä aina kivasti käynnistyy, pienellä halituokiolla sekä hymyjen ja kikatusten ihastelulla!

131

Tässä muutama kuva eräältä viikonlopulta. Syksyn sävyt ovat viime aikoina olleet kauneimmillaan. Puita tulee ihasteltua tämän tästä, aivan upea väriloisto! On vihreää, keltaista, oranssia ja eri punaisen sävyjä suloisessa sekamelskassa.  Vielä näky on suurimmaksi osaksi tuollainen iloisen värikäs, mutta sitten kun viimeisetkin lehdet putoilevat maahan, alkaa näyttää harmaalta ja hieman surulliseltakin. Silloin alan viimeistään toivomaan, että pysyvä lumi sataisi maahan.
Mulle on tässä kodissa muodostunut eräs kiva alkutalven rituaali. Se on yleensä toteutunut lokakuun paikkeilla, sijoittuu aina aamuun tai aamupäivään. Sitä ei voi etukäteen suunnitella, se toteutuu kun herään ja näen ikkunasta valkoisen maan. Ja pakkasen, sillä kyllä, senkin voi ikkunasta nähdä! Laitan joululevyn soimaan (perinteisesti tuolloin Michael Bublén pehmeä ääni valtaa kodin) ja sytyttelen villasukissa sipsutellen muutaman kynttilän sinne tänne. Käperryn sohvannurkkaan lämpöisen torkkupeiton alle ja katselen olohuoneen isoista ikkunoista takapihalle. Kissa (tai pari) vieressäni, kädessä kupponen jotain kuumaa: teetä, cappuccinoa tai glögiä. Täydellinen hetki, josta tulisi hiljalleen putoilevien lumihiutaleiden myötä entistäkin täydellisempi. Tänä vuonna hetki on erilainen, sillä seurassamme on ensimmäistä kertaa myös vauva.

cats

Tuntuu kivalta ja ajankohtaiselta, että tuollaiset ihanan aurinkoiset syyspäivät, kuten kuvassa, jäävät taa ja tilalle saadaan taas uusi ja ehkä vielä ihanampi vuodenaika! Joko te odotatte talvea vai nautitteko vielä syksystä?

 

 

Tästä seinätekstistä oli puhetta jo Sisustuksessa OUT -postauksessani reilu viikko sitten. Tykästyin kovasti noihin sanoihin; nehän sopivat meidän kissa- ja vauvaperheeseen kuin nenä päähän! Teksti pääsi koristamaan vauvan nukkumanurkkausta makuuhuoneessamme ja laulua on laulettu päivittäin tekstin hankkimisesta lähtien.

072

062

Aivan valtavan ärsyttävä kiinnitettävä, voin kertoa! Olen aiemminkin kiinnittänyt seinätekstejä, mutta tämä oli vaikein saada onnistumaan. Eri tekniikka ja siitä syystä edullinen hinta, tulos on sitten tuossa ja sehän on vino. Vino ehkä samalla tavalla kuin kirjoittamani teksti yleensäkin: lauseen loput kohoavat :). Siinäpä on nyt sitten jonkin aikaa!

Kiva maanantai-ilta: putsailimme hieman terasseja ja veimme terassikalusteet varastoon talvisäilöön. Vauva sai samalla viettää laatuaikaa veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssaan. Nyt kutsuu sauna (ja pommac-lasillinen) – tunnelmallista syysiltaa!

 

 

Tervehdys sunnuntain iltapäivästä! Kotisunnuntai ja peruskotiruokaa, hieman tuunattuna tosin. Vastapainona eilisille ravintolaherkutteluille. Vaunulenkin jälkeen ruuan viimeisillä uuniminuuteilla katettu pöytä. Ihana viininpunainen calluna, jonka vihdoin muistin sisälle ostaa. Katsotaan miten menestyy! Sävy oli kuitenkin niin kaunis, että halusin sitä ripauksen myös sisätiloihin.

063

069

Mulla on ollut kesästä asti jokin ihme makaronilaatikkohimotus: pakko tehdä pari kertaa kuussa! Sen kanssa sopii erityisen hyvin raikas vihersalaatti, jossa mm. tummia viinirypäleitä sekä oliiviöljyssä & yrteissä maustettua fetajuustoa.

067

Mulla on vähän sellainen vika, että teen ruokaa hieman reilusti… Näin viikonloppuisin se ei toki haittaa, sillä voin syödä ylijääneet ruuat maanantaina. Tai joskus, ruuasta riippuen, sitä voi myös pakastaa ja sieltä sitten viikolla sulattaa. Syön nimittäin arkisin yleisimmin yksin, koska mies syö töissä.

Nyt laitoin makaronilaatikon joukkoon ensimmäistä kertaa Koskenlaskija-sulatejuustoa, oli pakko testata, kun sitä on niin kehuttu. Ja hyväähän se olikin, slurps! Tein laatikkoa reilun uunivuoallisen:

5 dl makaronia
400 g jauhelihaa (mausteina suola, valkopippuri & sipulijauhe)
(1 sipuli, jos en käytä sipulijauhetta)
3 kananmunaa
7 dl maitoa
lähes paketillinen Koskenlaskijaa

Keitin makaronit, ruskistin jauhelihan ja valmistin munamaidon. Sen jälkeen kaikki sekaisin vuokaan ja lopuksi joukkoon Koskenlaskija-palaset. On tärkeää, että munamaito peittää makaroni-jauhelihaseoksen kokonaan (maitoa voi lisätä tässä vaiheessa vuokaan, jos tarpeen) ja ettei kananmunaa laita liikaa, sillä se tekee makaronilaatikosta turhan kovaa. Itse tykkään ainakin sellaisesta pehmeästä mössömäisestä laatikosta :). Sitten 200-asteisen uunin alatasolle noin 45 minuutiksi ja ei muuta kuin herkuttelemaan. Kynttilänvalossa koivumetsikkö taustana ruoka maistuikin erityisen hyvältä!

cats