… en arvannut, mikä näky olisi aamulla vastassa. Eilen illalla oli syyskuu, kaunis ruska oli jo alkanut. Kuvasinkin eilen uimahallin pihan upeita vaahteroita Instagramiin uimaan mennessäni. Eilen illalla oli tosiaan syyskuu, tänä aamuna oli talvi (joulu?). Siirtyminen talveen oli tapahtunut, ainakin näin hetkellisesti. Oli melkoinen shokkiherätys tuossa ennen kahdeksaa, kun tallustelin keittiöön: maa valkoisena ja lisää lunta satoi! Oikein sellaisia kielelle pyydystettäviä hiutaleita! Piti kurkistella ulos sekä keittiön, ruokailutilan että olohuoneen ikkunoista – kyllä, näky oli kaikissa sama. Aivan sellainen joulufiiliskin nosti hieman päätään, tunsin nenässäni lämpimän glögin ja pipareiden tuoksun ja mietin siinä huumassa hiljaa mielessäni, että kohtahan voi laittaa Michael Bublét soimaan! Voi että, vauvakin niin tykkää musiikista (ainakin jos äiti laulaa mukana), joten onpas meillä edessä mukavia joulunodotusviikkoja. Saamme fiilistellä tuota vuoden ihaninta juhlaa kotona vaikka joka aamu! Ja ne tunnelmavalot! Vauva kun niin tykkää erilaisista valoista, niin täytyyhän ne tänä vuonna laittaa esille jo hyvissä ajoin! Juu-u, kyllä tästä pikkuherrasta äitinsä kaltainen jouluihminen kuoriutuu :D.
Kylläpäs ostinkin eilen sopivasti vauvalle talvipipon KappAhlista! (Olihan niitä jokunen jo ennestäänkin, mutta niin pitääkin.) Ajattelin kyllä käyttää pipoa heti, kun ulkona on ollut jo sen verran kylmää viime päivinä, mutta nyt sille vasta käyttöä tulikin! Ajattelin jopa, että onkohan pipo liian pieni, täytyy ehkä vaihtaa isompaan kokoon, mutta e-hei; pääsee heti käyttöön sopivan kokoisena. Eilen saimme vielä toisenkin pipon, äitini kutoman. Aivan ihanan suloinen sinivalkoinen tupsupipo, taitaa sekin päästä käyttöön ihan lähiaikoina!
Lähdemme tässä aamupäivän aikana käymään mummuni luona. Ei ihan viitsi enää ballerinoilla… Kääk missä mun talvikengät on?! Hauskaa keskiviikkopäivää! Missä muualla talvi?
Kolme kuukautta jouluun on…
