Eilen vietettiin kotilauantaita. Vain kauppareissu tehtiin, muuten päivä hurahti kotosalla; sisällä ja ulkona puuhastellen. Niin peruspäivä, että ihan tavallinen ja yksinkertainen ruokakin tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Mieli teki jauhelihakeittoa! Keiton kanssa maistuu aina omatekoiset sämpylät, joten niitä leivoin eilenkin:

Nyt riittää omenoita, niitä saa herkutella aamusta iltaan! Kävin vauvan kanssa perjantaina mummuni luona ja sieltä lähti mukaan pussillinen kauniin punertavia ja ihanan tuoksuisia omenoita.

Vauva otetaan ruoka-ajoiksi pöydän päähän, jotta hänkin näkee mikä on homman nimi. Vielä mennään pelkällä rintamaidolla, mutta parin kuukauden päästä tilanne on jo eri ja hänkin pääsee pikkuhiljaa tutustumaan makujen maailmaan. On kyllä niin hauska tuo pikkumies! Hän opettelee ja oppii koko ajan uusia ääniä; tällä hetkellä on sellainen tekoyskä-vaihe. Ihan totisena yskii kuivaa yskäänsä aina silloin tällöin, useita kertoja päivässä. Silmätkin menevät hassusti kurttuun, kun suu pyöreänä kieli keskellä suuta yskähtelee :).
Tämä vaihe on muuten aika mielenkiintoinen, kun missään ei enää huvittaisi nojailla… Sylissä sitä ei olla tehty enää aikoihin, mutta nyt tästä syöttötuolisitteristäkin pyritään vain kunnon istuma-asentoon – nojaaminen on vauvoille!:

Iltapuoli puuhasteltiin ulkona syyskukkia istutellen. Tälle illalle jäi vielä tekemistä – aurinkovarjo ja riippukeinu taitavat jo päästä varaston uumeniin ;). Sohvaryhmä saa vielä jäädä terassille, pehmusteet vain korjattiin pois. Nimittäin vauva ei juurikaan vaunuissaan viihdy (etenkään vaunukopassa), joten haukkaamme aina silloin tällöin raitista ilmaa terassilla istuskellen… Viime aikoina hän on suostunut turvakaukalo-vaunurunko -yhdistelmään ja siellä on sitten jokusen kerran unikin yllättänyt. Nukkuu maksimissaan puoli tuntia, joten en koe tätä turvakaukalojärjestelyä pahana. Ratasosaan siirtymistä odotellessa! Uskon, että siinä tulee kyllä viihtymään, koska niin kovasti tykkää ympärilleen katsella.

Molemmat kissat nukkuvat tässä sohvalla, vauva omassa sängyssään. Mies lähti harrastuksensa pariin ja itse taidan ottaa pientä välipalaa teekupposen kera. Olen aivan onnessani: vauva herätti viime yönä vain kerran puoli kahdelta! Nukuin kahdesta viiteen: kolme kokonaista tuntia heräämättä kertaakaan – en muista milloin viimeksi tuollainen pätkä! (Viideltä heräsin kissojen vuoksi.) Olipa levännyt olo tänä aamuna! Vauvaa ovat selvästi vaivanneet hampaat viime päivinä, taas, sillä sormet on suussa jatkuvasti ja yöt on levottomia ja itkuisia. Ihanaa, että hänkin sai viime yönä kunnon levolliset yöunet. Toivotaan parasta myös ensi yön osalta! :)