Nyt kun kodin pukeminen jouluasuun alkaa pikkuhiljaa olla ajankohtaista, palasin kuvakansioihini muistelemaan viime joulua: millaiselta kotonamme näytti tuolloin? Ilman kuvia en kyllä kovinkaan tarkkaan muistaisi, missä mikäkin jouluinen esine sijaitsi ja missä mitkäkin valot valaisivat… Itse tykkään lukea blogeista erilaisia muistelupostauksia, toivottavasti tekin! Lisäksi nyt kun blogini äärelle on löytänyt uusiakin lukijoita, niin ehkä tällainen on ihan paikallaankin? Poimin kuviin paljon myös sellaisia otoksia, jotka eivät ole blogissani vielä näkyneet. Tekstin joukossa on myös linkkejä viimevuotisiin joulupostauksiin, jos joku haluaa käydä kurkkimassa; linkit näkyvät vaaleanharmaina.
Lumihiutalekoristeita ostin jonain vuonna Stockmannilta, aivan ihania ja niitä voisi olla lisääkin! Sohvapöydällä kokoelma lempparijoulupallojani: kirkkaita, helmiäisvalkoisia, mustia ja pari värikästä lasipalloa, jotka olen vuosia sitten saanut edesmenneeltä kummisedältäni (valitettavasti vain kaksi säilynyt ehjänä, niitä oli alunperin muistaakseni neljä):
Äidin paperinarusta minulle tekemän kranssin taidan ripustaa taas ruokailutilan oveen, kahvasta roikkumaan – siinä se näyttää niin kivalta ja näkyy moneen suuntaan! Kuusenjalan aion tänäkin vuonna peittää lampaantaljoilla, se on paitsi kivan näköinen, tulee siitä myös kissoille kiva lekottelupaikka. Siellä patsastelivat ahkerasti viime joulunakin ja toki aina tasaisin väliajoin täytyy hieman maistella neulasiakin, muovisia sellaisia…
Ensimmäisen amarylliksen kotiutumista odotan innolla, se tapahtuu viime vuoden tapaan jo tässä kuussa! Herkullisia fudge-paloja täytyy tehdä kyllä tänäkin vuonna, nam! Tämänvuotisten joulukorttien suhteen puolestaan vielä emmin: teenkö tänäkin vuonna itse vai lähetänkö valmisversiot, ehkä kallistun tällä kertaa jälkimmäisiin… Tai jos pari tekisi itse, ihan vain sen fiiliksen vuoksi?
Tänään täytyykin kaivaa esiin tuo mm. kattauksissa käyttämäni valoköynnös, joka näyttää tosi kivalta myös tuolla tavoin verhotangosta roikkuen. Valkoiset unelman pehmeät tossut jalassa äidin tekemään palmikkotyynyyn nojaaminen olisi huomattavasti mieluisampaa, jos ikkunasta näkyisi kauniin valkoinen, luminen talvimaisema. Ei auta kuin odotella ja toivoa parasta…
Joulunpunainen sydän on perinteisesti koristanut makuuhuoneemme ikkunaa – ehkä myös tänä jouluna! Takan ääreen loihtimassani tunnelmanurkkauksessa viettivät viime vuonna eniten aikaa kissat… Joulua edeltävinä paukkupakkaspäivinä maistui piparmintulla höystetty höyryävän herkullinen ja suklainen mocha-kahvi.
Viime jouluna olohuoneemme oli aika tähtipainotteinen – tuskin luvassa suurta muutosta tänäkään vuonna. Valotähdet ovat niin yksinkertaisen kauniita ja niitä meiltä löytyykin kolme ikkunaversiota sekä pari pöytäversiota. Viime jouluna ripustin ensimmäisen ikkunatähden ruokailutilaamme lapsuuden joulumuistot mielessäni jo marraskuun alussa!
Tämän kuvatulvan myötä toivottelen kaikille ihanaa ja lämpöistä Isänpäivää!
