Isukkeja on juhlittu koko kiva viikonloppu. Eilisen vietimme miehen vanhemmilla ja tämän päivän minun vanhemmillani, kissat olivat tänään mukana kemuissa. Voi että sitä keimailua herkkujen toivossa pöydän alla kahvittelujen aikaan, on ne sellaisia herkkusuita että!

Ennen vanhemmilleni lähtöämme otin pikaisesti kuvan toiseksi pienimmästä murustani rusetti kaulassa. Oli aikomus tulostaa tämä iskän korttiin, mutta jostain syystä tulostimeen kytketty toinen läppärini ei ollut yhteistyökykyinen. Mutta tämä kuva varmasti tavoittaa iskän myös täältä! :)

Niinpä vielä kerran:
Hyvää Isänpäivää! <3

rus

Kuva tuli otettua niin ex tempore kännykällä, että rusetti jäi vähän turhan isoksi ja löysäksi, mutta parempia kuvia sitten vaikka lähempänä joulua :). Täällä katsellaan The Voice Kids -finaalia, ehkä sen jälkeen katsomme loppuun eilen kesken jääneen Yksin kotona -elokuvan (niin kiva joululeffa!). Tosin voi olla, että uni tulee aika aikaisin: kissat herättivät meidät viime yönä kuusi kertaa, uusi ennätys! Toivottavasti tuo oli ohimenevää eikä heidän ”nerokas” suunnitelmansa alkaa totuttamaan meitä noin moniin yöherätyksiin… Täältä ikkunatähtien tunnelmallisesta valaistuksesta toivottelen teille mukavaa illanjatkoa! 

 

 

Nyt kun kodin pukeminen jouluasuun alkaa pikkuhiljaa olla ajankohtaista, palasin kuvakansioihini muistelemaan viime joulua: millaiselta kotonamme näytti tuolloin? Ilman kuvia en kyllä kovinkaan tarkkaan muistaisi, missä mikäkin jouluinen esine sijaitsi ja missä mitkäkin valot valaisivat… Itse tykkään lukea blogeista erilaisia muistelupostauksia, toivottavasti tekin! Lisäksi nyt kun blogini äärelle on löytänyt uusiakin lukijoita, niin ehkä tällainen on ihan paikallaankin? Poimin kuviin paljon myös sellaisia otoksia, jotka eivät ole blogissani vielä näkyneet. Tekstin joukossa on myös linkkejä viimevuotisiin joulupostauksiin, jos joku haluaa käydä kurkkimassa; linkit näkyvät vaaleanharmaina.

Lumihiutalekoristeita ostin jonain vuonna Stockmannilta, aivan ihania ja niitä voisi olla lisääkin! Sohvapöydällä kokoelma lempparijoulupallojani: kirkkaita, helmiäisvalkoisia, mustia ja pari värikästä lasipalloa, jotka olen vuosia sitten saanut edesmenneeltä kummisedältäni (valitettavasti vain kaksi säilynyt ehjänä, niitä oli alunperin muistaakseni neljä):

Kuvakansiot3

Äidin paperinarusta minulle tekemän kranssin taidan ripustaa taas ruokailutilan oveen, kahvasta roikkumaan – siinä se näyttää niin kivalta ja näkyy moneen suuntaan! Kuusenjalan aion tänäkin vuonna peittää lampaantaljoilla, se on paitsi kivan näköinen, tulee siitä myös kissoille kiva lekottelupaikka. Siellä patsastelivat ahkerasti viime joulunakin ja toki aina tasaisin väliajoin täytyy hieman maistella neulasiakin, muovisia sellaisia…

Ensimmäisen amarylliksen kotiutumista odotan innolla, se tapahtuu viime vuoden tapaan jo tässä kuussa! Herkullisia fudge-paloja täytyy tehdä kyllä tänäkin vuonna, nam! Tämänvuotisten joulukorttien suhteen puolestaan vielä emmin: teenkö tänäkin vuonna itse vai lähetänkö valmisversiot, ehkä kallistun tällä kertaa jälkimmäisiin… Tai jos pari tekisi itse, ihan vain sen fiiliksen vuoksi?

Kuvakansiot11

Tänään täytyykin kaivaa esiin tuo mm. kattauksissa käyttämäni valoköynnös, joka näyttää tosi kivalta myös tuolla tavoin verhotangosta roikkuen. Valkoiset unelman pehmeät tossut jalassa äidin tekemään palmikkotyynyyn nojaaminen olisi huomattavasti mieluisampaa, jos ikkunasta näkyisi kauniin valkoinen, luminen talvimaisema. Ei auta kuin odotella ja toivoa parasta…

Kuvakansiot1

Joulunpunainen sydän on perinteisesti koristanut makuuhuoneemme ikkunaa – ehkä myös tänä jouluna! Takan ääreen loihtimassani tunnelmanurkkauksessa viettivät viime vuonna eniten aikaa kissat… Joulua edeltävinä paukkupakkaspäivinä maistui piparmintulla höystetty höyryävän herkullinen ja suklainen mocha-kahvi.

Kuvakansiot12

Viime jouluna olohuoneemme oli aika tähtipainotteinen – tuskin luvassa suurta muutosta tänäkään vuonna. Valotähdet ovat niin yksinkertaisen kauniita ja niitä meiltä löytyykin kolme ikkunaversiota sekä pari pöytäversiota. Viime jouluna ripustin ensimmäisen ikkunatähden ruokailutilaamme lapsuuden joulumuistot mielessäni jo marraskuun alussa!

Kuvakansiot2

Tämän kuvatulvan myötä toivottelen kaikille ihanaa ja lämpöistä Isänpäivää! 

 

 

Piipahdin syksyllä ennen Mallorcan lomaamme viehättävässä Legera-liikkeessä täällä Kokkolassa. Liike on niin kauniisti stailattu, että siellä viettäisi kyllä pitemmästikin aikaa erilaisia tuotteita ihastellen ja hypistellen! Tuolloin kiinnitin huomioni erityisesti Ylva Skarpin kortteihin, joita kiikutinkin kassan kautta kotiin neljä kappaletta:

010

Kaikissa jokin kiva sanoma, niin kiva, että halusin ne ehdottomasti omaan kotiini.

Be yourself – everyone else is already taken.

When nothing goes right… go left.

Life is a roller coaster
you can either scream every time you hit a bump
or you can throw your hands up in the air
and enjoy the ride.

Valkopohjaisen kortin sanoma ei ollut mitenkään niin erityinen (damn I’m good), mutta kortti oli muuten vain tosi kivan näköinen – epäilisin, että etenkin mustissa ohuissa kehyksissä!

cats

Kehykset näille täytyy hankkia, sillä löysin kaapista vain liian pieniä kehyksiä enkä halua alkaa kortteja pienentämään. Kunnes kehykset löytyvät, nojailevat kortit siellä täällä lipastojen päällä tauluihin. Mietin, että näistä voisi tehdä kollaasin keittiön seinälle tai sitten makuuhuoneeseen, täytyy miettiä vielä.

003

Tänään meidät on kutsuttu miehen vanhempien luo päivälliselle ja huomenna omille vanhemmilleni niin ikään valmiiseen ruokapöytään – kylläpäs meitä hemmotellaan koko isänpäiväviikonlopun ajan! Kysyin mieheltä äsken, että ripustaisiko hän tänään olohuoneen ikkunoihin valkoiset (joulu)tähdet, vastaus kuului ehkä. Koska tuo kuului mieheni suusta, tarkoittaa se sitä, että meillä vietetään tänään lauantai-iltaa tähtien tunnelmallisessa valaistuksessa! <3