/

 

… tai vuoden vaihtuessa ;)

Ihan pakko kuitenkin tähän alkuun hehkuttaa eilen katsomaani elokuvaa: Rita Hayworth – avain pakoon. Katsokaa ihmeessä, jos ette ole jo katsoneet tai vaikka olisittekin! Pitkästä aikaa tuli katsottua sellainen tosi hyvä ja vaikuttava elokuva, herätti tunteita laidasta laitaan ja jätti jälkeensä sellaisen mietteliään, mutta hyvän olon. Huomasin illalla elokuvan katsottuani miettiväni sitä tämän tästä…

Mutta sitten tuohon postauksen otsikkoon! Meidän paljuhan on ollut käyttämättömänä koko talven: elo-syyskuun vaihteessa lomaillessamme käytimme sitä aika lailla päivittäin, joten tuli hiukan paljuähky :D. Nyt olen jonkin aikaa intoillut ajatuksella, että pääsisin paljuilemaan vuodenvaihteessa, ensimmäistä kertaa elämässäni talvella!

Mies ei ole asiasta niin kovin innostunut; turhan työlästä hänen mielestään. Kesällä jäi laittamatta hana tälle takaterassille (varaus sille kodinhoitohuoneesta jo on), joten joudumme täyttämään paljun pihan toiselta laidalta. Käytännössä siis tarkoittaa sitä, että vedämme vesiletkua kymmeniä metrejä lumihangessa paljun ulottuville… Paljun putsauskin olisi edessä ensin, muutamasta muusta seikasta puhumattakaan, mutta katsotaan, jos me tähän urakkaan ryhtyisimme… Oishan se ihan huikeeta istua tuolla lämpimässä vesihöyryssä pakkassäässä, pipo päässä <3. Ja joo, olen vilukissa, mutta sitä suuremmalla syyllä haluan ylittää itseni ja kokeilla tuota, eihän sitä muuten osaa hehkuttaa/tyrmätä, jos ei ole koskaan kokeillut!

Paljua reunustava LED-valonauha loisi varmasti mahtavaa tunnelmaa ja tuossa paljun reunan lumireunuksella pysyisi skumppalasi kivan viileänä kuumasta vesihöyrystä huolimatta :D. Reunukselle voisi myös laittaa muutaman lyhdyn tunnelmaa luomaan ja kädessä voisi pyöritellä sädetikkuja upeaa tähtitaivasta ihastellen… Näettekö saman mielikuvan kuin minä? Simply perfect!  

Teissä lukijoissakin oli kokeneita paljuilijoita ja paljun omistajia, joten kertokaahan; miten tällainen talvipaljuilu onnistuu, jotain hyviä vinkkejä? Saa varmaan aamusta asti lämmitellä paljun vettä, jotta sinne voi puolen yön tienoilla pipo päässä & skumppalasi kädessä pulahtaa :D. Tästä muistinkin: me niiiiin tarvitaan (pehmoiset) kylpytakit! Olleet ostoslistalla jo useamman kuukauden, mutta tarpeeksi pehmoisia en ole vielä löytänyt (muuta kuin Stockmannilta, jossa hintalappu h i u k a n kirpaisi). Mutta ehkä siitä pehmoisuudesta voisi vähän enemmän maksaakin.
Voih, toivottavasti tämä mun pieni vuodenvaihteen haaveeni toteutuu <3

/

 

Kuten tässä viikolla mainitsinkin, saimme joulupäivänä vieraita, joiden kanssa istahdimme syömään joulupäivän päivällistä. Katoin pöydän vähän ennen hämärän tuloa.
Tämä oli muuten ensimmäinen joulu, kun ostin tulppaaneja: punaisia ja valkoisia. Olin jo unohtanut kuinka pian ne menevät huonon näköisiksi: lehdet kellastuu ja näyttävät muutenkin huonoilta. Joulupäivänä pelastin punaiset tulppaanit kattaukseen; katkoin tulppaanit ja heitin kellastuneet lehdet pois.

Asettelin tulppaanit noihin Iittalan laseihin (en tiedä yhtään mikä sarja on kyseessä?), joita sain lapsuudenkodistani mukaani reilut 10 vuotta sitten muuttaessani omilleni. Pelkässä vedessä näyttivät vähän valjuilta, joten lisäsin lasiin reilun kourallisen hopeisia koristekivitähtiä (näkyvät myöhemmissä kuvissa), jotka kynttilänvalo toi kivasti esiin.

Enää en taida jouluksi hankkia tulppaaneja: mulle tulppaanit kuuluu olennaisesti kevääseen ja kevään odotukseen, ei jouluun. Ja ennen kaikkea ihanissa, hempeissä, mutta aika pirteissäkin sävyissä: valkoisia, keltaisia, hennon vaaleanpunaisia ja pinkkejä, ehkä lilojakin, mutta ei näitä tummanpunaisia, nämä ei tunnu omilta. Mutta tulipahan tämäkin nyt koettua, testattua ja todettua :)

Kattaus ei ollut tässä vaiheessa vielä ihan valmis: jälkiruokakulhot lusikoineen puuttuivat.

Multa on jotenkin mystisesti kadonnut yksi kirkas Iittalan Kivi-kynttilälyhty. Mulla on ollut niitä kirkkaina neljä, ennen joulua oli vain kolme. Joululahjaksi sain yhden, joten niitä on taas neljä, mutta häiritsee kovasti missä se yksi on. Oon yleensä aika tarkka tavaroistani ja siitä, missä niitä säilytän, joten tuntuu hassulta että yksi olisi noin vain kadonnut…

Takkatulen sijasta takassa paloi taas kynttilät; lämpöä oli riittämiin ilman takkatultakin. Ruokailun ja kahvittelujen välissä pelasimme kivaa Iskelmä-peliä; siinä missä elokuvat niin myös seurapelit kuuluvat joulunpyhiin!

Viimeisiä viedään; ei vain joulupostauksissa vaan tämän vuoden päivissä, joten ei muuta kuin mukavaa vuoden viimeistä viikonloppua!

/

 

Sen verran piti kiirettä tuossa ennen joulua, etten ehtinyt postailemaan yhtään pakettikuvaa tänne, mutta voihan sen tehdä näin jälkeenpäinkin ;).
Tässäpäs siis muutama lahjapaketti tältä vuodelta:

Tämän vuoden paketteja koristi oikeastaan ainoastaan tuollainen lahjanauhasta tekemäni rusetintapainen. Lahjapaperia en ostanut ollenkaan; kaapista löytyi valmiina tämä ihana pieniruutuinen paperi:

Tuosta rullasta ei kaikkiin paketteihin riittänyt, mutta hyödynsin viime joululta säästämiäni kauniita lahjapapereita (kertaalleen jo siis käytettyjä, mutta eihän sitä edes huomannut!):

Nyt on lahjapaperivarastot ja pakettikorttivarastot käytetty, ensi vuonna sitten taas erilaisia! Harkitsen jopa tässä joulun jälkeisessä pienessä ahdistuksessani askartelevani ensi vuoden pakettikortit valmiiksi :D. Samaan tyyliin kuin tänä vuonna noiden Arabian kuvien kanssa, mutta nyt käyttäisin jämätapettejamme, niitä riittää edelleen vaikka millä mitalla! Kolme kaunista lahjapaperipalaa laitoin myös jemmaan; niin pieniä ettei niihin lahjaa voi paketoida, mutta voi ne pakettikorttien taustoina hyödyntää!

Onko muita joita surettaa, kun joulu on taas ohi?

En voisi kuvitellakaan, että nyt heti kylmästi riisuisin joulun kodista, teen sen vähitellen ja kuusi saa olla paikoillaan vielä ainakin viikonloppuun saakka, ehkä jopa vuodenvaihteeseen asti. Olohuoneen tähdet taidan jättää ikkunoihin loppiaiseen saakka, muuten tuo pimeys iskee liian voimakkaasti vasten kasvoja.
Voi Joulu <3. Jaksoin koko pimeän syksyn vain tuota vuoden upeinta ja tunnelmallisinta juhlaa odottaen, mitähän sitä odottaisi seuraavaksi… Seuraavaan jouluun on turhan pitkä aika. Huomaan kuitenkin, ettei tämä ahdistus joulun päättymisestä ole yhtä paha kuin viime vuonna ja iloitsen siitä! Ehkä tämä tästä nyt pikkuhiljaa kun päivänvalokin on jo alkanut lisääntyä :)
Huomiselle ajattelin kuitenkin vielä postailla jouluaiheesta: joulupäivän tunnelmista mm. joulupäivän kattauksen merkeissä. Mutta nyt, joulupöperöihin kyllästyneenä, alan laatia kauppalistaa; nakkikeitto ja omatekoiset sämpylät houkuttaa, karjalanpaistista puhumattakaan, samoin perunamuusi & uunimakkara miehen vanhempien tekemän herkullisen sinapin kera… Mutta tämän päivän ruoka on selvillä: tänään meillä herkutellaan subit, na-am! Mun lemppari on tällä hetkellä Kana Teriyaki parmesan-oregano -leivällä, sisällä runsaasti vihersalaattia, tuorekurkkua, suolakurkkua ja vihreää paprikaa, kevytmajoneesilla ja kaikilla mausteilla! Ehkä teilläkin mennään tänään subwayhin? :P