Tänä tiistaina hieman vakavampaa aihetta…
Sillä tähän vuodenaikaan on paikallaan muistutella tärkeästä asiasta: kesäkissan ottaminen on erittäin raakaa ja julmaa! Kissa, kuten kaikki muutkin perheen lemmikit, on perheenjäsen siinä missä lapsetkin. Lapsiakaan ei hylätä silloin kun niistä alkaa olla muutakin kuin iloa ja kivaa seuraa. Mitään elävää olentoa ei saa hylätä kun homma käy liian työlääksi tai kun uutuuden viehätys on ohitse. Kun lemmikin päättää perheeseen ottaa, tulee siitä kantaa vastuuta aina sen kuolemaan saakka. Kovin vakavan allergian (= henkeä uhkaavan) sattuessa on omistajalla yhtä lailla vastuu lemmikistään: sille tulee etsiä uusi, hyvä ja rakastava koti.
Sillä tähän vuodenaikaan on paikallaan muistutella tärkeästä asiasta: kesäkissan ottaminen on erittäin raakaa ja julmaa! Kissa, kuten kaikki muutkin perheen lemmikit, on perheenjäsen siinä missä lapsetkin. Lapsiakaan ei hylätä silloin kun niistä alkaa olla muutakin kuin iloa ja kivaa seuraa. Mitään elävää olentoa ei saa hylätä kun homma käy liian työlääksi tai kun uutuuden viehätys on ohitse. Kun lemmikin päättää perheeseen ottaa, tulee siitä kantaa vastuuta aina sen kuolemaan saakka. Kovin vakavan allergian (= henkeä uhkaavan) sattuessa on omistajalla yhtä lailla vastuu lemmikistään: sille tulee etsiä uusi, hyvä ja rakastava koti.
Siihen asti, kun näitä julmia ja sydämettömiä kesäkissan ottajia (voiko niitä kutsua edes ihmisiksi?) vielä jostain käsittämättömästä syystä löytyy, on ihana huomata, että on myös niitä, joilla se sydän on! Tästä linkistä pääset lukemaan Saara-kissan tarinan.
Tämä eläinten kaltoinkohtelu ja varsinkin tämä järkyttävä ”kesäkissailu” saa mut niin kovin surulliseksi ja myös vihaiseksi. Olen aiemminkin täällä kirjoitellut näistä asioista ja tulen näin tekemään jatkossakin.
Nytpä haastan kaikki teidätkin levittämään tätä tietoa sekä blogeissanne että facebook-profiileissanne! Ihan vain sen vuoksi, ettei yhdenkään tuntevan kisuparan tarvitsisi kokea tätä kohtaloa:
Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään. Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää. On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.
Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa. Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan. Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi. Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.
Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja. Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna. Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on. Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.
Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois. Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele, lähditkö mökiltä sinä puhtain sydämin?
Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa. Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan. Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi. Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.
Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja. Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna. Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on. Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.
Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois. Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele, lähditkö mökiltä sinä puhtain sydämin?
Kaikille karvakavereille omaa rakastavaa kotia koko sydämestään toivoen,
