>

Aurinkoista huomenta!
On vuorossa blogini 500. postaus, josta ajattelin teidän (toivottavasti) mieliksi tehdä hieman erilaisen!
Eräs lukija toivoi tätä multa jo viime kesänä, mutta sillon kieltäydyin, koska kotimme sisustus oli mielestäni liian keskeneräinen. Nyt on reilu vuosi asumista takana tässä kodissamme ja tämä vuosi on opettanut ettei kodin sisustus taida koskaan valmiiksi tullakaan! Aina löytyy jotain pientä muutettavaa, maku muuttuu, silmä kaipaa jonkinmoista vaihtelua yms. Siitäpäs syystä blogit onkin erinomainen kanava löytää kaikkia ihania ja kivoja ideoita, joita soveltaa ehkä omassa kodissakin!
Ja sen vuoksi jatkan myös tätä omaa blogiani, vaikka tämä ei pelkästään sisustusasioita käsittelekään, vaan on ikään kuin oma nettipäiväkirjani. Kuten suurin osa blogeista taitaa tänä päivänä pohjimmiltaan olla! Jos kirjoittelisin pelkkää sisustusasiaa, ois postaustahti huomattavasti harvempi, sillä sisustusasiaa ei vain yksinkertaisesti vuoden jokaiselle päivälle riitä, valitettavaa mutta totta.
Nytkin mulla on mielessä pari mielestäni mielenkiintoista muutosta kotiimme, jotka tulee todennäköisesti ja toivottavasti toteutumaan vuoden loppuun mennessä, mutta niistä kerron teille myöhemmin lisää!

Tämän blogin kautta oon tutustunu aivan ihaniin ihmisiin ja monesti tulee mieleen et voi vitsi ku pääsisitte meillä käymään, hih!

Omasta kokemuksestani voin ainakin sanoa, että videokuvasta saa paremman kokonaiskäsityksen kuin valokuvista. Niinpä nyt kutsunkin teidät virtuaalisesti meille,
tervetuloa!

Ensin täytyy hieman selittää videon aikana kuuluvia ääniä, jos jollain ne sattuu koneessa päällä olemaan… Taustalla soi radio (sattu muuten sopivasti tuleen yks monista lemppareistani Hurts:n Sunday), oven narinaa kuuluu yhdessä kohtaa ja avaapa nuorempi kisuneiti äänensäkin jossain välissä. Kuvasin kyllä kolme videota ja tulin sit lopulta siihen tulokseen et jokaisessa oli hieman jotain mätää, joten menköön tämä nyt tämän kerran :P
(Tärinää tuli väkisin ku ympäri taloa kävelin.)
P.S. Älkää kiinnittäkö niin suurta huomiota videon viimeiseen pariin sekuntiin…

Ostin teidän vierailun kunniaks kimpun pinkkejä ruusuja. (Tosin jos en ois katkassu videota just tuohon, oisitte nähny miten yks ruusunnuppu näki erään kattimatin kitaan, mutta vain hetken verran…)
Vanhempi kisukin seuras mua kahden ensimmäisen videon aikana, mut kyllästyi sitten ja pysytteli tämän kolmannen videon aikana lähinnä eteisessä.
Kiitos kun kävitte meillä :)

>

Annoin äitille tämmösen pikkuruisen syysasetelman (sisältö kynttilää lukuunottamatta omalta pihalta ;)):

Kiva että saadaan omalta pihalta mustikat ja puolukat, puolukat ei tosin ihan vielä ole kypsiä, mut koristeina niitä voi jo käyttää :)

Ihanasti sopii muuten valkoiselle alustalle valkoisten kynttilöiden ympärille pirtsakan punaiset puolukanvarvut!
Kivan syyskranssinkin niistä varmasti sais jos jaksais/ois aikaa väkertää…


Huomasiko joku tarkkasilmäinen muuten meidän pihakivet? Niitä on paukuteltu paikoilleen jo hyvä määrä! Sadekelit on hiukan tahtia hidastanu, mut mihinkäs sitä kiire ois…
Hiljaa hyvä tulee, eikö sitä niin sanota :)

Toivon et ens viikolla ois aikaa hipsiä takapihan metsikköön mustikkaan!
Muutaman rasiallisen aion poimia pakkaseen. Kohta varmaan puolukatkin on kypsiä!

Tämmöstä tältä erää…
Lauantaita sinulle!

>

Kisut oli tässä yhtenä päivänä tarhassa hiukan pidempään. Ku hain ne sisälle, molemmat ryntäs ensimmäisenä keittiön altaan ääreen juomaan :D. Niillä on kyllä tarhassa vesikippo, mut se ei ollu tainnu riittää…

Tästä kuvasta näkyy hyvin kisujen luonteiden erot; toinen miettii et apua, saiko tästä nyt juoda vai tuleeko lähtö, toista ei vois vähempää kiellot kiinnostaa vaan pylly pitkällä latkitaan vettä…

Vanhempi neitikin uskaltautu sit juomaan ku ei komentoa kuulunu… 

Kisujen sokkelissa sijaitsevassa ruokalaatikossa on vesikippo, mut nuorempi neiti ei koskaan juo sieltä! Jätetäänki yleensä altaaseen täysi vesilasillinen neitiä varten… Nyt oli kuitenki yllättävää et vanhempikin neiti oli altaan ääressä! 
Meidän nuoremman kisun tuntevat tietävät ettei häntä auta komentaa. (4 vuotta turhaa yritystä takana…) Ollaan siis alistuttu jo ajat sitten ja annettu kisun juoda altaasta, olemme kaikki elossa ja terveinä siitä huolimatta.

Tässä piti tarkistaa et saitko sä varmasti samaa juotavaa ku mä!

Voisin ottaa vielä vähän lisää, nam…

Sitte murkinaa päälle ja kummasti alkaa unettaa… 

Joku kyseli et onko kisun tassuun kasvanu karvat takaisin. Kyllä on (jo viikkoja sitten), näkyy ylemmässä kuvassa :)

Vanhempi kisu tykkää ku hänet peitellään <3

Nuorempi (ADHD) hyörii ja pyörii ja pörisee monta minuuttia sopivaa paikkaa etsien…

Kaikki hyöriminen uuvuttaa lopulta pienen <3

Tämmöstä meidän kisuille näin kesän ja syksyn rajamailla!
Koko ajan lyhenee tarhailut ku alkaa ilmat viiletä. Silloin viihdytään vain sisällä lämpimässä ja kuivassa :)