Palju on meillä käytetympi sana kuin kylpytynnyri, joten käytetään sitä! Olette muutamaan otteeseen toivoneet tätä postausta mieheltäni, joka on aikoinaan tehnyt itse saunaterassilla nököttävän paljumme. Alkuun hän kommentoi, ettei varmaan osaa täällä paljun valmistamista selostaa, mutta päätti sitten kuitenkin yrittää! Itse kun en näistä asioista tiedä, niin en tiedä myöskään sitä, vastaako tämä kysymyksiinne, mutta toivottavasti! Teksti on mieheni käsialaa:

Palju on tehty hitsaamalla 3mm haponkestävästä teräslevystä. Muodoltaan se on mutterinmallinen ja varustettu sisäpuolisella kamiinalla. Se on sisäpuolelta hiekkapuhallettu sekä maalattu ja ulkopuolelta eristetty 50mm uretaanilevyllä ja paneloitu tummanharmaalla UPM ProfiDeck -terassilaudalla.

Vesitilavuus on noin 700 litraa ja sisäpuolella on istumapenkit neljälle. Fyysinen koko on noin 1,8m*1,8m*1m. Palju on valaistu sisäpuolelta LED-nauhalla, joka kiertää paljun sisäpuolen yläreunassa. Se on pimeällä hienon näköinen.

Kamiina on siis paljun sisäpuolella ja se on kanttisen mallinen. Vesi kiertää kamiinassa 12 suoran, pystysuuntaisen putken kautta. Putket ovat kooltaan yksituumaisia. Savupiippu on suora ja lähtee kamiinan yläreunasta.

Kaksi kesää paljua lämmitettiin puilla ja lämmitys kesti nopeimmillaankin neljä tuntia. Sen jälkeen asensin paljuun öljypolttimen, joka lämmittää paljun valmiiksi kahdessa tunnissa. Lisäksi polttimen voi jättää huoletta päälle eikä se tarvitse seurantaa. Polttoöljyä kuluu yhdellä lämmityskerralla noin 3-4 litraa eli lämmitys tulee maksamaan neljä euroa. Se ei savuta eikä haise, vaikka aluksi itsekin niin luulin. Ainoana huonona puolena se, että nyt ei enää saada kuivan koivupuun palamishajuja paljua lämmitettäessä.

Kas näin! Nyt on niin sateinen ja kolea alkukesän lauantai, että näitä kuvia fiilistelee oikein mielellään! Itse taidan tänään pulahtaa paljun sijasta lämpimään poreammeeseen… Kivaa lauantai-iltaa, koleasta säästä huolimatta! :)

Työhuoneeni seinä työpöydän yläpuolella kaipasi jotain ja ensimmäisenä mieleeni tuli muistitaulu. Viime talvena tekemäni muistitaulu (Uudistunut työpisteeni -postaus) tuntui tähän kohtaan tällä hetkellä liian suurelta, joten se jäi toistaiseksi nojailemaan seinään. Nyt muistitaulun virkaa toimittavat korkkiset pannunaluset, joista kaksi sai kauniita maalisävyjä pintaansa:

muistitaulu

Nämä voi tehdä itsekin hieman paksummasta korkkilevystä (jolloin muodonkin voi valita itse) tai sitten tosiaan käyttää valmiita pannunalusia. Näitähän voi ripustaa ryhmään niin monta kuin haluaa/tarvitsee. Minä kiinnitin nämä seinään taulunkiinnitystarrapaloilla. Pysyvät ihan hyvin, mutta mitään painavaa niihin ei voi ripustaa. Lähinnä muistilappusia ja muita vastaavia varten kuitenkin oikein kätevä! Myös korkkiset lasinaluset käyvät tähän tarkoitukseen, mutta ovat toki pienempiäkin sitten. 

Tämmöinen kokonaisuus tällä kertaa eikä tuhlaantunut kuin alle vitonen!

muistitaulu

Ihanan aurinkoista perjantai-iltaa!

Muistatteko viime lauantaisen Kiva projekti käyntiin! -postaukseni, jossa kerroin alkavasta tuoliprojektistani? No nyt on ensimmäinen tuoli valmistunut ja se pääsi koristamaan pojan huonetta. Tuoli onkin ollut ahkerassa käytössä jo muutaman päivän ajan. Kun maalasin siihen alkuviikosta viimeisiä maalikerroksia, sanoin pojalleni, että tämä on sinun tuolisi. Kun se sitten valmistui, ei siinä saanut istua kukaan muu kuin poika itse :D. Sitä osoitellaan joka kerta sanoen painokkaasti: se on M:n tuoli

lastenhuone

Tuoli koristaa nyt siis pojan huonetta ja millainen siitä sitten tulikaan:

jakkara

pojan_huonetta

Pojan huoneessa oli ennestäänkin minttua mm. verhojen ja muiden tekstiilien muodossa, joten päätin heti, että hänen jakkarastaan tulee mustavalkominttu. Näin yhdestä jalasta tuli musta, yhdestä minttu ja kahdesta valkoinen. Jakkaran valmistuttua huomasin kuitenkin, että minttuja jalkoja olisi saanut olla kaksi ja valkoisia vain yksi. Mutta kiva tämä on näinkin! Ei muuten ollut kovinkaan iisi projekti tällaiselle pilkunviilaajalle, huh heijakkaa! Ajattelin, että tämä ei taida valmistua koskaan, sillä löysin aina jotain pientä korjattavaa… Helpompaa olisi ollut, jos jalat olisi saanut nätisti irti istuinosasta, mutta koska ne oli ruuvien lisäksi myös liimattu istuinosaan kiinni, päätin maalata jakkaran tällaisenaan. Näin ollen teippausteni raoista pääsi aina silloin tällöin väärää maalia toisenväriseen jalkaan ja kehä oli valmis :D. Jossain vaiheessa täytyy vain päättää, että nyt se on valmis. Ja kuten miehenikin sanoi, ei tuon istuinosan alle kukaan näe, mutta kun se juju onkin siinä, että itse tiedät siellä olevan paikattavaa… HUOH, vielä kolme jakkaraa kunnostettavana :D. 

kidsroom

Tässäpäs pojan huonetta tänä päivänä! Oikeastaan mikään ei ole edellisistä kuvista muuttunut. Suurin muutos taitaa olla luvassa sitten, kun poika siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan, mutta tuo ajankohta on vielä täysin auki. Hän nukkuu edelleen meidän makuuhuoneessamme omassa sängyssään ja tämä järjestely sopii meille vallan hyvin. Siinä hän minun puolellani porskuttaa lähes poikkeuksetta 11 tunnin yöunia inahtamattakaan, joten kukapa siitä häiriintyisi! Jotenkin vain tuntuu siltä, että en vielä raaski siirtää häntä omaan huoneeseensa aivan ypöyksin nukkumaan. Meidän vieressämme kuorsausääniämme kuunnellessaan hänen on varmasti hyvä :D. 

Missä iässä teidän lapsenne ovat siirtyneet omaan huoneeseensa nukkumaan? Miten siirto onnistui?