Iuuuh, mikä inhottava tunne! Kävin kaupungilla asioilla ja mikä loskakeli tuolla onkaan, hyi hyi hyi. Vannoin, että heti kotiin päästyäni tilaan katseenkestävät kumisaappaat (omat Nokialaiseni on lähinnä piha- ja metsähommiin tarkoitetut ja ovat talvilevolla varastossa kesäkalustevuoren takana ;)). Blogini facebook-sivulla ehdin jo pikaisesti kokemuksia näistä kyselemäänkin ja kyllä edelleen nämä Tretornin Hovdala-kumisaappaat on vahvoilla! Etsin nimenomaan suht lyhytvartisia, kaupunkikävelyyn ja työmatkalle sopivia versioita, sellaisia nopeasti jalkaan sujahtavia :D. (Tuotekuvat lainattu.)


Samalla ajattelin tilata talvikengät, nämä EMUt houkuttelee kovasti (edelleen)! Ja näistä varsinkin nämä kaksi versiota:

Supersweet! Ja ihan varmasti myös lämpimät! Toiset vähän pitempivartiset kuin toiset. Nyt useammassakin paikassa näyttäisi olevan tarjous osta kolmet, maksa kahdet, joten pitäisiköhän vihdoinkin :P

Toinen juttu: löysin tänään kivan uuden hierontapalveluita tarjoavan yrityksen! Vielä enemmän ilostuin, kun sain tietää että sinne käy Tyky-setelit. Joskohan nyt saisin kaikki jumiutumat pois pikkuhiljaa; ensimmäinen aika takana, kaksi jo varattuna edessä! Sain myös muutamia uusia venyttelyohjeita, joita alan nyt aktiivisesti harrastaa päivittäin, niitä ei vaan aina meinaa muistaa ennen kuin kivut on päällä, höh. Lahjakortti hierojalle on muuten oiva joululahja kenelle tahansa; jokainen on joskus hieronnan tarpeessa.


Aivan hytisen vieläkin, kun jalat pääsi kastumaan :/. Toivottavasti tästä ei nyt seuraa mitään sairastelua… Sukat oli kyllä niin märät et vääntää sai! En muista moneen vuoteen tällaista loskakeliä, en syys- enkä kevätaikaan. Tosi helpolla ollaan siis muutama vuosi päästy! Tämä melkoinen lumimäärä sulaa nyt kyllä vauhdilla, kauniit valkoiset puut on enää muisto vain. Tilanne vaatii kuppikaupalla lämmintä juomaa (ehkä teetä, tai sitten cappuccinoa… glögin kanssa vielä pinnistelen marraskuun puolivälin yli :D) ja rutkasti kynttilöitä. Onneksi mun toinen ystäväni antoi työntää villasukkaiset varpaani lämpimän masunsa alle. Onni on oma pieni lämpöpatteri, joka kehrääkin vielä! <3

Lämpöistä päivänjatkoa!

Eilen illalla piti käydä hiukan varastossa kurkkimassa erääseen kassiin… Mulla oli visio tämän päivän synttärisankarittaren lahjasta paketoituna ja muistelin, että varastosta löytyisi vielä tarpeeksi suuria tapettijämäpaloja ja oikeassa olin! Niinpä valikoin yhden makuuhuoneemme tapettia: mustavalkoraitaa ja ryhdyin paketointipuuhiin.
Lahja on melko kookas, mutta aika hyvin sain sen pakettiin. Saapa nähdä, tunnistaako syntymäpäiväsankari (miehen äiti) paperia meidän tapetiksi :D. Tätä mustaraitatapettia jäi vielä varastoon ja löytyypä sieltä paria muutakin tapettia, niistä voisi askarrella vaikka pakettikortit joululahjoihin.

 Gloria Blog Awards -gaala jää multa nyt välistä, sillä meillä on tosiaan tänään luvassa juhlat, joihin aloin juuri valitsemaan asusteita. Kynnetkin olisi tarkoitus lakata hyvissä ajoin, että jäljestä tulee siisti! Mietin joko YSL:n korallinpunaista tai Butter Londonin hempeää vaaleanpunaista… En tiedä, oletteko huomanneet yläpalkin CandyShopin mainoksen, minulle oli ihan uusi tuttavuus tämä liike! Ajattelin vain vinkata, kun kesällä näistä kynsilakoista kysyitte, että siellä on mm. valtava valikoima Butter Londonin kynsilakkoja (löytyy mm. tämä Teddy girl -sävy) ja toimituskulutkin ilmaiset lokakuun ajan.

 Hyvät viikonloput!

Oli ihan pakko tulla tänne blogiin hekottamaan, voi elämä mä repeilin äsken! :D Tässä pientä tapahtumaketjua:
Kävin asioilla, viimeisenä ruokaostoksilla. Muffinssihyllyllä oli niin herkullinen jättimuffinssi, se aivan huhuili sieltä, oli pakko ostaa se. Tulin kotiin ja laitoin ostokset kaappiin, ajattelin et katson boxilta yhden Emmerdalen ja herkuttelen muffinssin. Se oli sellainen suklaamuffinssi, jossa päällä paksu vaniljainen kuorrute, tiedättehän. Sen sisällä oli lisäksi jotain kermavaahdon tapaista, slurps. Sen herkutteleminen olikin niin sotkuista et menin välillä pesemään käteni, ajattelin siinä niitä pikaisesti pestessäni ettei se nyt voi tässä ajassa ehtiä. No tottakai se ehti. Nostin kissan ilmaan, kissa nosti suullaan muffinssin ilmaan. Ehkä siinä vaiheessa, kun kiskoin sormet taas aivan mönjässä jättimuffinssia kissan suusta, tajusin et peli  o n   j o  menetetty. Kissa aivan puhisi herkkupala suussaan, ei meinannutkaan päästää irti. Puhku ja puhisi ja toisella etutassullaan työnsi mun rintakehää itsestään kauemmaksi. Sain mä siitä palasta lopulta puolet pelastettua… Loput herkuteltiin sit lattialla, osa myös olkkarin matolla. Kätevä tuo nukkamatto ku siitä voi aina leikata noita lankoja irti kun sattuvat sotkeentumaan esim. muffinssiin… Ja vanhempi kissaneitinen, joka ei todellakaan mistään muffinsseista edes välitä, ryntäs heti apajille ku kerran nuorempikin. Varastettu ruoka, parempi mieli?

Pelastettu muffinssimurunen… Nam?

Näettekö tässä asennossa saman voitonriemun ku minä? Tuo hännän asento on aika paljonpuhuva! :D

Rontti, that’s my middle name!

Mä sain pikkuriikkisen herkutella muffinssilla, sit sain nauraa mahani kipeäksi ja lopuksi vähän siivoilla. Kissat sai herkutella ja elää jännittäviä hetkiä. Miten ne toimikaan aivan kuin kimpassa suunnitellen koko homman?

Nyt pesevät onnellisina turkkejaan.
Aivan heti ei ehkä kannata syliin kuitenkaan.