Aurinkoista huomenta!
On vuorossa blogini 500. postaus, josta ajattelin teidän (toivottavasti) mieliksi tehdä hieman erilaisen!
Eräs lukija toivoi tätä multa jo viime kesänä, mutta sillon kieltäydyin, koska kotimme sisustus oli mielestäni liian keskeneräinen. Nyt on reilu vuosi asumista takana tässä kodissamme ja tämä vuosi on opettanut ettei kodin sisustus taida koskaan valmiiksi tullakaan! Aina löytyy jotain pientä muutettavaa, maku muuttuu, silmä kaipaa jonkinmoista vaihtelua yms. Siitäpäs syystä blogit onkin erinomainen kanava löytää kaikkia ihania ja kivoja ideoita, joita soveltaa ehkä omassa kodissakin!
Ja sen vuoksi jatkan myös tätä omaa blogiani, vaikka tämä ei pelkästään sisustusasioita käsittelekään, vaan on ikään kuin oma nettipäiväkirjani. Kuten suurin osa blogeista taitaa tänä päivänä pohjimmiltaan olla! Jos kirjoittelisin pelkkää sisustusasiaa, ois postaustahti huomattavasti harvempi, sillä sisustusasiaa ei vain yksinkertaisesti vuoden jokaiselle päivälle riitä, valitettavaa mutta totta.
Nytkin mulla on mielessä pari mielestäni mielenkiintoista muutosta kotiimme, jotka tulee todennäköisesti ja toivottavasti toteutumaan vuoden loppuun mennessä, mutta niistä kerron teille myöhemmin lisää!

Tämän blogin kautta oon tutustunu aivan ihaniin ihmisiin ja monesti tulee mieleen et voi vitsi ku pääsisitte meillä käymään, hih!

Omasta kokemuksestani voin ainakin sanoa, että videokuvasta saa paremman kokonaiskäsityksen kuin valokuvista. Niinpä nyt kutsunkin teidät virtuaalisesti meille,
tervetuloa!

Ensin täytyy hieman selittää videon aikana kuuluvia ääniä, jos jollain ne sattuu koneessa päällä olemaan… Taustalla soi radio (sattu muuten sopivasti tuleen yks monista lemppareistani Hurts:n Sunday), oven narinaa kuuluu yhdessä kohtaa ja avaapa nuorempi kisuneiti äänensäkin jossain välissä. Kuvasin kyllä kolme videota ja tulin sit lopulta siihen tulokseen et jokaisessa oli hieman jotain mätää, joten menköön tämä nyt tämän kerran :P
(Tärinää tuli väkisin ku ympäri taloa kävelin.)
P.S. Älkää kiinnittäkö niin suurta huomiota videon viimeiseen pariin sekuntiin…

Ostin teidän vierailun kunniaks kimpun pinkkejä ruusuja. (Tosin jos en ois katkassu videota just tuohon, oisitte nähny miten yks ruusunnuppu näki erään kattimatin kitaan, mutta vain hetken verran…)
Vanhempi kisukin seuras mua kahden ensimmäisen videon aikana, mut kyllästyi sitten ja pysytteli tämän kolmannen videon aikana lähinnä eteisessä.