En tiedä johtuuko vain musta, mut näyttää aika täydeltä tuo taso..? Onkohan tuo kello liikaa, tai toinen taulu… Ei, se on tuo valaisin, ihan varmasti!

Tästä ei sisustusasetelma enää paremmaksi muutu. Tätä näkyä katselisi mielellään vaikka aamusta iltaan. Aamuruuan jälkeen oli mukava käydä vähän patsastelemassa, kaksistaan.

Ensin sinne meni vanhempi kissa, sitten nuorempi. Hänellä kun on vähän taipumusta matkimiseen, asiassa kuin asiassa :). Voih, tuo nuorempi matikainen on kyllä niin yöeläin: aina ennen talvisin on nukkunut yöt rauhassa, keväästä loppukesään kun on yleensä yökukkuja, mutta nyt tuo yökukkuminen on jatkunut lähes koko syksyn ja tämän talvenkin. Herään siis joka yö 1-2 kertaa tämän kattimatin takia eikä siinä mitään, jos vain heräisin, mutta joudun myös nousemaan… Kun kissa saa yöllä hepulikohtauksen halutessaan ulos vipeltämään, se viedään kylpyhuoneeseen. Onneksi rauhoittuu sinne heti ja nukkuu tyytyväisenä niin kauan, että aamulla päästetään pois. Mutta oi miksi hän ei voi jo uskoa ettei yöllä pääse ulos, vaan tulee kylppäriarestia. Kohta täytyy tehdä niin, että kissa laitetaan kylppäriin jo illalla, kun käymme nukkumaan, jotta ei tarvitsisi yöllä nousta. Niin ja siinähän on vielä se, ettei hän anna yöllä ottaa itseään noin vain kiinni, vaan häntä kuuluu jahdata ympäri taloa :D. Työläs tapaus! Sanonkin usein, että meillä on kolme kissaa, koska tuo nuorempi vastaa vähintään kahden kissan pitoa. Vanhempi kisu on aivan erilainen: tänäkin aamuna nukkui tyynyni vieressä vaikka aamu hieman venähtikin, köh, ja heräsin vasta kun toisen maha murisi äänekkäästi tyhjyyttään <3.
Tänä iltana taidan kyllä sujauttaa suloisen pikkutyrannimme kylppäriin jo valmiiksi, kunnon yöunet tulee todellakin tarpeeseen, nyt jo haukottelen siihen malliin että hohhoijaa…

En tiedä huomasitteko, mutta päätin alkaa merkitä kuvani tästä päivästä eteenpäin. Ainakin suurimman osan kuvistani, sillä niinkin kiva kuin Pinterest on, olen törmännyt siellä yllättävän moniin omiin kuviini lähteinään ihan jokin muu osoite kuin blogini, josta ne ovat peräisin. Melkoisen holtitonta kuvien käyttöä! Minulle ainakin on eri asia törmätä kotini kuviin jonkin amerikkalaisnaisen Pinterest-boardilla ilman lähdemerkintää kuin nähdä ne omassa blogissani – oma blogi tuntuu kodilta ja tänne ne omat kuvat kuuluvat :D. Olen lähinnä laiskuuttani jättänyt aiemmin kuvani merkitsemättä, mutta nyt tähän tuli muutos. Kokeilen tässä lähiaikoina erilaisia merkitsemistapoja, jotta saan päätettyä sen parhaan. Yritän olla häiritsemättä itse kuvaa näillä merkinnöillä, mutta mihinkään aivan pieneenkään merkintään en aio tyytyä – siitä kun ei ole juurikaan hyötyä. Kyllä tähän varmasti pian silmä tottuu!

Pirteää perjantaita meille kaikille!
Taidanpas tästä hujauttaa kuppiini jonkin laittoman määrän kofeiinia :)

 

Millään taikatempulla ei meidän keittiön kulmauksen sekasorto ratkennut. Avonaisen to do -boksin korvasin kannellisella korilla, johon nyt kulkeutuu kaikki reagointia odottavat tärkeät paperit sekä maksamista odottavat laskut. Meillä on miehen kanssa omat kodin kansiomme, joihin suurin osa papereista päätyy suoraan, mutta laskut siirrämme niihin vasta ne maksettuamme. Makselemme laskuja mieluiten suuremman erän kerralla – käytännössä siis parin viikon välein, niin riittää hyvin kun käyn tuota koria läpi kerran viikossa.

Meillä ei ainakaan nykymuodossaan toimi sellainen, että laskut viedään sinne, missä työpöytä sijaitsee. Ensinnäkin työpöydässä ei ole mitään laatikkoa tms. ja muutenkin tuo huone on mietinnän alla ja muutoksen kourissa: tarvitsemme sinne lisää säilytystilaa (jota siellä ei tällä hetkellä ole ollenkaan) jonkin lipaston tai kaapin muodossa. Lisäksi tuo huone on aika paljon miehen käytössä, vaikka sieltä molempien läppärit löytyvätkin (joo; mies osti syksyllä vihdoinkin läppärin pöytäkoneensa tilalle!). Itse käytän eniten miniläppäriäni, joka seilaa mukanani huoneesta toiseen. Normiläppäriäni käytän lähinnä silloin, kun teen jotain jossa tarvitsen tulostinta.

Mutta näin yksinkertaisesti ratkesi tämä asia meidän kodin osalta, nyt on mukavaa kun ei ole valtavia paperikasoja tuossa tasolla. Hyvin on toiminut tämä systeemi jo kohta parisen kuukautta!

Vasen matala laatikko korin alapuolella on varattu muille kuin keittiötarvikkeille: sieltä löytyy kyniä, paperia (= kauppalistatarvikkeet, heh), kurkkupastilleja :D sekä myöskin joitain lippulappusia, jotka odottavat jotain tiettyä päivämäärää ennen kuin ne voi hävittää. Juuri siivosin tuonkin laatikon eli mikään kaaos ei ole valloilla sielläkään – täytyy vain muistaa pitää järjestystä yllä ja käydä läpi myös laatikon paperit aika ajoin.

Tuo Blossa jäi meiltä muuten joulun aikaan maistelematta, ei tainnut tänä vuonna olla kovin jouluinen maku vai kuinka? Voi hyvin vielä tammikuun pakkaspäivinäkin nautiskella :).

 

Löysin viime viikolla Essin vinkin kautta kauniin kalenterin, jonka voi kuka tahansa itselleen ladata ja printata: kyseessä on Musla-blogin lukijalahja! Sen jälkeen kuulin Emilialta eräästä toisesta kalenterista, johon taisin ihastua vielä himpun verran enemmän! Näin keväällä kun yleensä aina kaikki kauniit pastellisävyt pyörii mielessä, niin tämä osui aika nappiin :)

Eat Drink Chic -sivuston Amy on tehnyt tämän kalenterin, joka on myöskin kaikkien ladattavissa ja tulostettavissa. Tässä linkki postaukseen, josta löydät myös ladattavan kalenteritiedoston. Kalenteri on hieman pienempi: kuukausia mahtuu A4:lle neljä. Ostin printteriin vähän paksumpaa paperia (160 g), niitä tarvitsin kalenteria varten kolme eli kalenterin hinnaksi tuli 0,90 €.

Tämä pikkukalenteri on siitäkin kiva, että sitä voi pitää esillä vaikka missä ja miten! Sitä voi pitää vaikka laukussa normikalenterin välissä, työpöydällä tai kotona missä tahansa. Itse tein pienen ryöväysreissun miehen aarreaittaan (= autotalliin) ja lainasin mustaa teippiä. Tällaisessa näkyvässä teipin käytössä taisin astua hieman oman mukavuusalueeni ulkopuolelle :D, mutta en keksinyt muutakaan kiinnitystapaa tähän hätään… Nuo mustat pienet teipinpalaset istuvat kalenterin omiin mustiin pikkuyksityiskohtiin ihan kivasti eli eivät hyppää niiden ansiosta liikaa silmille.

Tuossa keittiön seinässä oli tälle juuri sopiva kohta, joten saa olla siinä nyt alkuun. Jos kalenteri seinässä alkaa tympiä, voi sen nopeasti siitä poistaa ja laittaa esille vaikka vain yhden kuukauden kerrallaan. Yhden kuukauden kortin voisin kiinnittää vaikka tässä alakuvassa näkyvään mustavalkoiseen leikkuulautaan:

Nyt meillä on ensimmäistä kertaa kalenteri seinällä, tähän asti kun käytössäni on ollut vain laukussa mukana kulkeva kalenteri. Tässä seinäkalenterissa mieluisinta ovat kauniit sävyt sekä kivat kuvat: pienen kokonsa vuoksi mitään merkintöjä tähän ei mahdu tekemään.

Hyviä vinkkejä tullut muuten eiliseen postaukseen, käykääs kurkkaamassa jos omassa kodissa tuntuu olevan sama ongelma! Palaan kommentteihinne illemmalla, nyt toivottelen teille mukavaa alkanutta viikkoa!