Työhuoneeni seinä työpöydän yläpuolella kaipasi jotain ja ensimmäisenä mieleeni tuli muistitaulu. Viime talvena tekemäni muistitaulu (Uudistunut työpisteeni -postaus) tuntui tähän kohtaan tällä hetkellä liian suurelta, joten se jäi toistaiseksi nojailemaan seinään. Nyt muistitaulun virkaa toimittavat korkkiset pannunaluset, joista kaksi sai kauniita maalisävyjä pintaansa:

muistitaulu

Nämä voi tehdä itsekin hieman paksummasta korkkilevystä (jolloin muodonkin voi valita itse) tai sitten tosiaan käyttää valmiita pannunalusia. Näitähän voi ripustaa ryhmään niin monta kuin haluaa/tarvitsee. Minä kiinnitin nämä seinään taulunkiinnitystarrapaloilla. Pysyvät ihan hyvin, mutta mitään painavaa niihin ei voi ripustaa. Lähinnä muistilappusia ja muita vastaavia varten kuitenkin oikein kätevä! Myös korkkiset lasinaluset käyvät tähän tarkoitukseen, mutta ovat toki pienempiäkin sitten. 

Tämmöinen kokonaisuus tällä kertaa eikä tuhlaantunut kuin alle vitonen!

muistitaulu

Ihanan aurinkoista perjantai-iltaa!

Vihdoinkin työhuoneeni on valmis! Rasti seinään! Ehti tämä puolivalmiina jo ollakin, että eiköhän nyt ollut aikakin. Tämä oli suurin haaveeni ja tavoitteeni miehen kesäloman ajalle: saada tämä yksi oma juttuni hoidettua loppuun saakka. Nyt olisikin enää jotain pientä hienosäätöä sekä ehkä vielä jonkinmoista sisustelua luvassa. Käytäntö toimii kyllä jo ihan loistavasti ja tuo laatikosto työpöytäni vieressä on paikallaan ihan helmi! Laatikoston vieressä on vielä yksi iso kaappi, joka oli aiemmin pojan huoneen vaatekaappina. 

työhuoneeni

leklint

Mitään uutta kalustetta minun ei tuota laatikostoa lukuunottamatta huoneeseen tarvinnut ostaa. Päätin, että en ala sitä isompaa pöytää nyt ainakaan toistaiseksi hankkimaan, vaan pärjään tällä. Olisi harmittanut myydä tai varastoida tämä kiva pöytä vain sen pienuuden vuoksi, mutta jos tosiaan tulen ehdottomasti isompaa pöytää tarvitsemaan, katson sitten asiaa uudestaan. Tällä hetkellä MioSa. designin tuotteet valmistuvat kuitenkin parhaiten matolla istuskellen :D. 

työhuone

Kuten aiemmin mainitsinkin, siirsin olohuoneesta pari lipastoa työhuoneeseeni lisäsäilytystilaa tuomaan. Täällä oli ennestään tuo alimmainen lipasto (näkyy seuraavassa kuvassa) ja sen päälle laitoin vielä pari pienempää. Nyt on oikein toimiva kokonaisuus kasassa! Paitsi että siirsin vahingon ikään kuin olohuoneeseen ja nyt sieltä puuttuu lipasto – olohuoneen kaappi on siis edelleen etsinnässä :). 

homeoffice

Työhuoneeni viherkasvi on kokenut aika kovia… Sitä on unohdettu kastella, mutta kastelu on korvattu sitäkin ahkerammalla maistelulla. Katse siirtyy perheen kissakaksikkoon… Suosittelen muuten Uumajassa vierailevia käymään Lagerhausissa! Vau mitä kaikkea ihanaa liike pullollaan! Ostin sieltä työhuoneeseeni vähän sitä sun tätä, mm. nämä petroolin ja roosan sävyiset purnukat:

071

Sekä tämän tuoksukynttilän, joka taisi kuulkaas nousta tuoksukynttiläsuosikkieni kärkeen! Voisin 30 tuoksukynttilän omistajana väittää, että omaan kokemusta aika monelta merkiltä ja tämä on kyllä aivan huipputuote. Tämä ihana sitrushedelmän tuoksu on suorastaan huumaava, ihanan kirpeän raikkaan makea enkä meinaa raaskia polttaa koko kynttilää! Pariin otteeseen siinä on liekki lepattanut, mutta se tuoksuu polttamattakin. Niin tähän tykästyin, että aion tilata Lagerhausin verkkokaupasta näitä lisää, vaikkakin rahti näytti olevan lähes 11 euroa :D. Taidanpa samalla testata saman merkin kookosversiotakin. Niin ja hintaahan tällä oli hurjat viisi euroa!

032

työhuoneeni

Hieman orpona tuo pöytä tuolla nurkassa, en vielä oikein tiedä minne sen sijoittaisin… Mutta tältä täällä nyt näyttää! Tuntuu, että siitä entisestä varasto-/työhuoneesta tämä suureni useamman neliön verran! Nykyään on niin mahtava tunne astua tähän huoneeseen, kun täällä on tilaa ja kaikelle oma paikkansa. Ovea ei tarvitse enää pitää kiinni! Mutta nyt jäähtyneet cappuccinon jämät huiviin ja seuraavien puuhasteluiden kimppuun. Touhukasta torstaita teillekin!

Muistatteko viime lauantaisen Kiva projekti käyntiin! -postaukseni, jossa kerroin alkavasta tuoliprojektistani? No nyt on ensimmäinen tuoli valmistunut ja se pääsi koristamaan pojan huonetta. Tuoli onkin ollut ahkerassa käytössä jo muutaman päivän ajan. Kun maalasin siihen alkuviikosta viimeisiä maalikerroksia, sanoin pojalleni, että tämä on sinun tuolisi. Kun se sitten valmistui, ei siinä saanut istua kukaan muu kuin poika itse :D. Sitä osoitellaan joka kerta sanoen painokkaasti: se on M:n tuoli

lastenhuone

Tuoli koristaa nyt siis pojan huonetta ja millainen siitä sitten tulikaan:

jakkara

pojan_huonetta

Pojan huoneessa oli ennestäänkin minttua mm. verhojen ja muiden tekstiilien muodossa, joten päätin heti, että hänen jakkarastaan tulee mustavalkominttu. Näin yhdestä jalasta tuli musta, yhdestä minttu ja kahdesta valkoinen. Jakkaran valmistuttua huomasin kuitenkin, että minttuja jalkoja olisi saanut olla kaksi ja valkoisia vain yksi. Mutta kiva tämä on näinkin! Ei muuten ollut kovinkaan iisi projekti tällaiselle pilkunviilaajalle, huh heijakkaa! Ajattelin, että tämä ei taida valmistua koskaan, sillä löysin aina jotain pientä korjattavaa… Helpompaa olisi ollut, jos jalat olisi saanut nätisti irti istuinosasta, mutta koska ne oli ruuvien lisäksi myös liimattu istuinosaan kiinni, päätin maalata jakkaran tällaisenaan. Näin ollen teippausteni raoista pääsi aina silloin tällöin väärää maalia toisenväriseen jalkaan ja kehä oli valmis :D. Jossain vaiheessa täytyy vain päättää, että nyt se on valmis. Ja kuten miehenikin sanoi, ei tuon istuinosan alle kukaan näe, mutta kun se juju onkin siinä, että itse tiedät siellä olevan paikattavaa… HUOH, vielä kolme jakkaraa kunnostettavana :D. 

kidsroom

Tässäpäs pojan huonetta tänä päivänä! Oikeastaan mikään ei ole edellisistä kuvista muuttunut. Suurin muutos taitaa olla luvassa sitten, kun poika siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan, mutta tuo ajankohta on vielä täysin auki. Hän nukkuu edelleen meidän makuuhuoneessamme omassa sängyssään ja tämä järjestely sopii meille vallan hyvin. Siinä hän minun puolellani porskuttaa lähes poikkeuksetta 11 tunnin yöunia inahtamattakaan, joten kukapa siitä häiriintyisi! Jotenkin vain tuntuu siltä, että en vielä raaski siirtää häntä omaan huoneeseensa aivan ypöyksin nukkumaan. Meidän vieressämme kuorsausääniämme kuunnellessaan hänen on varmasti hyvä :D. 

Missä iässä teidän lapsenne ovat siirtyneet omaan huoneeseensa nukkumaan? Miten siirto onnistui?