/

Vaaleanpunaisten tulppaanien ja valkoisten neilikoiden kimpustani on jäljellä enää neilikat. Nämä on kyllä ihanan kestäviä kukkia! Ensimmäistä kertaa taisin pitää pelkkiä neilikoita Aalto-maljakossa ja ihan kivasti sopivat kyllä nämäkin tähän aaltoilevaan maljakkoon.

Alkuvuoden valkoisen kaipuuni on vielä voimissaan ja olohuoneessakin on hyvin paljon valkoista tällä hetkellä. Väriläiskät ei ihan vielä suurissa määrin houkuttele, mutta varmastikin jo pian alan kaipaamaan sohvalle puuteriroosan sävyisiä tekstiileitä. Ne on mulle suuria väriläiskiä, heh!

Meillä on olohuoneessa eräs musta sivupöytä, jota olen pitänyt tähän asti lähinnä kukkatasona. Ostin sivupöydän vajaa kaksi vuotta sitten, mutta nyt on jo jonkin aikaa tuntunut siltä, että siinä on ihan liikaa mustaa väriä olohuoneeseemme. Ihastelen aina kaikissa sisustuskuvissa mustia pienhuonekaluja (myöskin vitriinejä), mutta sitten omassa kodissa käy näin, jos niitä rohkenen ostamaan :D. Mun on paras pitäytyä valkoisissa ja vaalean puun sävyisissä huonekaluissa!

Nyt mietin sen mustan sivupöydän kanssa, että löytäisikö se paikkansa jomman kumman pojan huoneesta vai mitä sen kanssa tekisin… Ei viitsi heti laittaa kiertoon, jos sille olisikin hetken päästä jossain toisessa huoneessa tarvetta. Esikoisen valtakunnassakin tulee lähikuukausina olemaan pienet muutokset paikoillaan, jotta eskarilaisen huone on syksyllä valmis! Koulupöytä sinne on jo ostettuna, mutta yksi hyllykkö saa ainakin lähteä kuopuksen huoneeseen. Voisin kirjoitella hänen huoneestaan ihan omassa postauksessaan joku kerta, jos se huone vain joskus olisi kuvauskunnossa… Sinne on ihanaan raitatapettiseinään lätkitty tarroja ja revitty pari niistä irti tapetteineen päivineen jne. Mutta hei voitteko kuvitella, että mun M lähtee syksyllä eskariin!!! Vastahan me täällä yhdessä hänen syntymäänsä odotettiin, muistattekos?! Miten vauvoja otetaan nykyään eskariin??

Tuon By Lassenin pikkupöydän ajattelin siirtää sen mustan tason tilalle ikään kuin sivupöydäksi ja tuon tilalle olen suunnitellut toteuttavani erään pitkäaikaisen haaveeni. Odottelen tuollaisten hieman arvokkaampien (yli 200 euroa) juttujen kohdalla usein jotain alekamppista, koska jostain syystä siitä vain tulee parempi mieli, kun saa hyödynnettyä johonkin hankintaansa jonkinmoisen kampanjan ja säästää useita kymppejä! Käytettynäkin voisin sen hyvin ostaa, kuten ostin aikoinaan tuon By Lassenin Twin-pöydänkin, mutta tätä on erittäin epätodennäköistä löytää käytettynä suht lyhyessä ajassa, joten se siitä.

Mikä sisustushaave Sinulla on päällimmäisenä mielessäsi tällä hetkellä?

/

Vuoden ensimmäinen tulppaanikimppu! Olin suunnitellut ostavani valkoisia tulppaaneita, jotka olisin laittanut maljakkoon vaaleanpunaisten terttuneilikoiden kera, mutta eipä tietenkään juuri noita sävyjä löytynyt. Täytyi sitten vaihtaa värit toisinpäin ja ihan kiva tuli näinkin:

Valkoinen Aalto-maljakko pääsee aina alkuvuodesta esille, sillä se on minusta erityisen kaunis tulppaaneiden kanssa. Olen saanut sen mieheltä synttärilahjaksi yli kymmenen vuotta sitten. Asuimme silloin vielä edellisessä vuokrakodissamme. Kaapista löytyy näitä pienempinä myös, ovat sävyltään kirkkaita.

Minulla onkin ollut tammikuun alusta lähtien mielessäni käydä kaikki maljakkoni läpi ja tehdä osalle niistä tehopesu, samalla karsia valikoimaa, mutta vielä ei ole ollut sopivaa saumaa tähän. Siihen täytyy varata yli tunti keskeytyksetöntä aikaa, jotta siihen viitsii ryhtyä, sillä kaikki täytyy ensin levittää ruokapöydälle, jotta näkee kokonaisuuden. Tykkään kaikesta tuollaisesta järkkäilystä, jos siihen on aikaa ja se oikea motivaatiohetkensä!

Olen saanut jonkin valtavan sisustuskärpäsen pureman tuossa vuodenvaihteessa. Toki sisustus on aina ollut lähellä sydäntäni ja tykkään hääräillä kotona sen parissa aina silloin tällöin, mutta nyt tämä sisustusinnostus on päällä jotenkin eri mittakaavassa!

Myös tämä blogini tuntuu nyt erilaiselta, kun olen saanut järjestettyä tälle aikaa arkemme keskeltä. Tuntuu, että vihdoin rankan vauvavuoden jälkeen alkaa olla pieniä tuokioita, kun voin tehdä jotain muutakin mielekästä kuin yritykseni töitä. Jotain ihan omaa juttuani, vain itseäni ajatellen. Sain tähän neuvolan taholta ikään kuin kehoituksen ja se jotenkin avasi silmäni. Olin jo vähän kadottanut itseni parin viime vuoden aikana ja on tärkeää avata silmänsä sille ja alkaa ajattelemaan enemmän itseään. Turhan usein vain äidit uhrautuvat ja isät pitävät kiinni menoistaan ja harrastuksistaan. Niin se ei saisi olla! Tämä muistutuksena teille muillekin pienten lasten äideille! Meillä on oikeus yhtä suureen tai pieneen määrään omaa aikaa kuin puolisoillammekin ♥.

Voisiko tämä olla sellainen oman hyvinvoinnin viikko? Sovitte puolison kanssa jo tänään, että viikonloppuna silloin ja silloin on sitten minun oma aikani. Laitatte vaikka kellonajankin kalenteriin ylös, jos se muuten meinaa jäädä muiden menojen jalkoihin tai unohtua!

Me teemme miehen kanssa usein siten, että jaamme viikonlopun toisesta päivästä omat ajat molemmille ja silloin voi sitten tehdä jotain sellaista, mistä nauttii. Viime lauantaina meillä oli ohjelmassa tuollaiset tuokiot. Mies vietti ensin puolitoista tuntia omissa jutuissaan, sen jälkeen teimme yhdessä pizzaa ja kun olimme syöneet, alkoi minun puolitoistatuntinen ennen lauantai-illan saunaa. Suosittelen lämpimästi!

/

Kodissamme on useakin tuollainen kulmaus, joka on parin viime vuoden aikana kokenut muutoksen, mutta tässä nyt yksi aulamme kulmaus!
Kun kotona on elämäntilanteiden muutosten myötä tarvetta muutoksille, tulee ensimmäisenä tuskasteltua, että miksi meidän kodissa ei ole sitä eikä tätä eikä tuota jne. Kunnes sitten muutamien tuskallisten pohdiskelujen jälkeen yhtäkkiä oivaltaa ratkaisun ja on hyvin kiitollinen siitä, että 11 vuotta aiemmin kahtena aikuisena suunnittelemamme koti muuntautuu eri (lapsiperhe)tarpeisiin!

Tällainen muutos kodissamme tapahtui odottaessani kuopusta kaksi vuotta sitten. Koska kodissamme on vain kolme makuuhuonetta, täytyi työhuoneeni muuttaa, jotta kuopuskin saisi oman huoneen. Niinpä laitoimme yhden visuaalisesti kivan, mutta hukkaneliöitä käsittävän käytävän umpeen ja työhuoneeni on ollut siellä jo kaksi vuotta. Hyvällä suunnittelulla ja järjestelmällisyydellä olen saanut käytävämallisesta, kolmen (!) neliön työhuoneestani oikein toimivan paketin :D. Siellä on useimmiten aika luova kaaos ja työt niin sanotusti vaiheessa, mutta suunnitelmissa on tehdä siellä tässä talven aikana suursiivousta, joten voisin sen yhteydessä napata sieltä sitten muutaman kuvankin!

Kun käytävä oli vielä käytävänä, oli näkymä aulan toiselta laidalta tuohon suuntaan tämä:

Ihanaa valoa ja avaruutta, jossa silmä edelleen lepää! Visuaalisesti siis tosi kiva, mutta perhekoon kasvaessa muutos oli välttämätön. Nämä postauksen ensimmäiset kuvat olen ottanut alkusyksystä 2015 postaukseeni Uutta valoa aulaan.

Tulikin tuosta kuvasta mieleen, että en ole aikoihin käyttänyt tuota ihanaa lasimaljakkoa! Siinä on tosi kiva muoto ja se sopii juuri tietynlaisille kukille; ohutvartisille ja kauniisti kaartuville. Juuri tuollaisille kuin nuo kultapallot (jos muistin nimen oikein)!

Näkymä aulassa tänään, kun käytävän paikalla on työhuoneeni:

Aulassa on samaa oikeastaan enää vain Vanila-seinävalaisimet* ja tuo musta aakkostaulu*. Niin ja lipasto, se seilaa jo kymmenettä vuotta aulamme seinältä toiselle. Ensimmäisten kuvien Eamesin tuoli on nykyään työtuolinani (vie vähemmän tilaa ”kopissani”, kuten esikoinen työhuonettani nimittää), kun taas tuo entinen työtuolini on muuttanut aulaan ns. varatuoliksi, jota usein tarvitaan milloin eteisessä ja milloin ruokapöydän ympärillä.

Auki olevasta ovesta näkyy entinen makuuhuoneemme, joka on tätä nykyä kuopuksemme huone sotkuineen päivineen. Sieltä onkin sitten kulku työhuoneeseeni ja myöskin vaatehuoneeseen. On tämä melkoinen sokkelo nykyään – täällä oli joulupukkikin jouluaattona eksyä! :D

Kyselin Instagramin puolella, kummasta toivoisitte postausta ensimmäiseksi: aulan muutoksesta vai uudesta makuuhuoneestamme. Uskomatonta mutta totta: äänet jakautuivat täysin 50/50 %, joten nähtäväksi jää, kumpi tulee ensin! Kuvat ehdinkin jo ottamaan, vielä kun olisi aikaa istahtaa tähän koneellekin. Tämä yksi kulmaus ei siis ollut aulan osalta ainoa siellä tapahtunut muutos!

Mutta nyt toivottelen teille mahtavaa alkanutta helmikuuta ja starttaan lauantaipäivän perheeni parissa! ♥ 

*Saatu aikoinaan blogiyhteistöistä.