031

Niin se viikonloppu taas vierähti ja uusi viikko on käsillä. Lokakuukin jo nurkan takana! Olen hädin tuskin sisäistänyt, että elokuu on vaihtunut syyskuuksi!

Eilen tuli hääräiltyä pitkälti keittiössä: leivoin vaniljapullia ja tein elämäni ensimmäistä kertaa couscousta. Ei siitä mitään uutta lempparia muodostunut, mutta mukavaa vaihtelua toki. Sitten tein vielä pientä siivousta keittiössä (normisiivousten lisäksi pesin ja järjestin ruoka-ainekaapit) ja sen lisäksi imuroin ja moppasin lattiat. Siivousten jälkeen lähetin miehen ja pojan puistoon, otin kameran käteen, räpsin nämä kuvat ja herkuttelin yhden pullan :D.

009

027

Huomasin, että keltainen on yksi niistä harvoista väreistä, jotka sopivat sekä kevääseen että syksyyn. Ihanan energinen tuollainen keltainen kimppu kaiken vaaleuden keskellä. Olen miettinyt, että terassia pitäisi saada syksyisemmäksi, mutta en ole vielä ehtinyt päättämään, mitä se sitten tarkalleen ottaen olisi… Nyt siellä näyttää vielä aika kesäiseltä, yksi pelargoniakin tarjoiluvaunussa vielä sinnittelee, heh! Hirmuisesti on kaikkea hommaa tehtävänä; joitain ei ehdi kuin pikaisesti miettimään ja lisäämään ne sinne mielessä olevaan loputtoman pitkään tehtävälistaan! Sinne vain, jonon jatkoksi, siellä on tilaa… Välillä pitää olla kuitenkin aikaa vain ollakin!

022

Mutta nyt on se hetki päivästä, kun kahvikone saa laulaa ja minä rentoutua. Aurinkoista viikkoa teille!

086

Pojan huone on kasvanut pojan mukana. Raskausaikana sisustin huoneen vauvamaiseksi ja pikkuhiljaa se alkoi muuttumaan vauvan huoneesta isomman lapsen huoneeksi. Väriä on tullut matkan varrella lisää; sekä leluista että sisustuksellisista jutuista. Lisäsäilytystilalle tuli tässä kohtaa myöskin tarvetta ja päätimmekin siirtää pienemmän vaatekaapin työhuoneeseen odottelemaan (voi olla, että se päätyy lopulta kodinhoitohuoneeseen, jää nähtäväksi). Tuon kyseisen vaatekaapin tilalle hankimme isomman liukuovellisen kaapin, joka näyttää olevan vieläkin tarjouksessa Kodin Ykkösessä. Kaapin molemmilla puolilla oli vaatetanko, mutta kiinnitimme paikoilleen vain toisen ja toiselle puolelle laitoimme paikallisella kalustefirmalla teetetyt hyllylevyt. Niitä saa varmaan jossain vaiheessa tilata vielä lisääkin, jotta hyllyjen välit eivät olisi niin isot. Tällä hetkellä pojan käyttövaatteet ovat kuitenkin kodinhoitohuoneen pukeutumispisteellä säilössä (näin on ollut ihan alusta saakka), joten vaatekaappi säilöö vielä toistaiseksi kaikkea muuta kuin vaatteita.

lastenhuone

105

Poika nukkuu edelleen meidän makuuhuoneessamme, joten siksi hänen sänkyään ei näissä kuvissa näy. En ole pitänyt mitään kiirettä tässä asiassa, sillä näin on ollut ihan hyvä. Hampaat on taas viime kuukausina itkettäneet jonkin verran ja olisin kokenut huomattavasti raskaammaksi sen, että olisin joutunut kävelemään hänen huoneeseensa asti lukuisia kertoja öiden aikana. Nyt kun hänen sänkynsä on ihan vieressä, voin vain silmiäni avaamatta :D nousta istumaan ja silitellä pojan päätä tai liikutella sänkyä. Ja hetken päästä kaatua takaisin nukkumaan… Toki on ollut myös sellaista itkua, joka on loppunut itsekseen, että sellaisina öinä me vanhemmat heräämme ikään kuin turhaan. Tosin, on tullut useaan otteeseen todistettua, että isimies jatkaa uniaan, vaikka poika itkisi samassa huoneessa… Oi miksi meille äiti-ihmisille ei ole suotu yhtä hyviä unenlahjoja! Olen sitä mieltä, että vauvakuukausien jälkeen todellakin ansaitsisimme ne!

kidsroom

Mutta sitten takaisin pojan huoneeseen! Vaatekaapin lisäksi säilytystilaa löytyy Hobby Hallin Malco-lipastosta (saatu blogin kautta) sekä Ikean Kallax-hyllyköstä. Tätä jälkimmäistä on saatavilla isompinakin versioina, mutta me päädyimme tähän pienimpään. Noihin kovapohjaisiin kangaskoreihin mahtuu isot määrät tavaraa! Poika tykkää penkoa niitä ja laittaa äitin päättämät säilytystavat uusiksi. Korit on juuri sopivalla korkeudella taaperolle. Uskon kuitenkin, että tälle hyllykölle tulee käyttöä vielä isommankin lapsen huoneessa.

015

pojan huone

Lipastossa on tällä hetkellä säilössä käyttöön tulevia vaatteita eli sellaisia, jotka ovat vielä tällä hetkellä liian isoja. Nuo vaatteet vievät melkein kaksi laatikkoa, muissa on sitten sekalaista tavaraa, mm. leluja.

Pienempiä säilytysratkaisuja huoneesta löytyy noiden puulaatikoiden muodossa. Sain ne alkuvuoden blogiyhteistyöstä, lisäkuvia voi käydä kurkkaamassa postauksesta Lastenhuoneen keväiset sävyt. Tuosta samaisesta postauksesta näkee hyvin, miltä huoneessa ennen näytti, sillä isomman vaatekaapin myötä huoneessa vaihtui järjestys. Tällä uudella järjestyksellä huone tuntuu selvästi isommalta kuin aiemmin. Neliöitä huoneessa on noin kymmenen. Oli aika hankalaa kuvata huonetta ilman laajakuvalinssiä…

lastenhuone

Viimeisessä kuvassa näkyy huoneen vanhin esine: isäni alakoulussa tekemä jakkara. Jakkarassa on vielä alkuperäinen maali, paikoitellen kulunut, mutta ei ihme, on se niin paljon käytössä ollutkin. Minäkin olen sitä pienenä käyttänyt. Täytyy miettiä, jos sen raaskisi kunnostaa. Pientä hiontaa ja uutta maalia pintaan. Jos sattuisi vielä löytymään tuota alkuperäistä lähellä oleva mintun sävy.

Mutta tällainen huone meidän pikkumiehellä! Olen aivan suunnattoman tyytyväinen siihen, että emme raskausaikana tehneet huoneen seinäpinnoille yhtään mitään. Kolme valkoista seinää ja yksi mustavalkoraitainen tapettiseinä toimivat tässä tilassa täydellisesti.

Tänään vuorossa kurkistus meidän aulaan; tästä aiheesta mainitsinkin jossain vaiheessa kesän mittaan. Lähdin tekemään blogiyhteistyötä Vimpelin Sähkötyö Ky:n kanssa ja heidän pyörittämästään Lamppukauppias.fi -verkkokaupasta sain valita kotiimme uusia valaisimia. Minut tietäen voitte ehkä arvata, että (valaisin)hankintoja en teekään ihan tuosta noin vain toisella kädellä, vaan pohdin ja tutkailen vaihtoehtoja ajan kanssa. Ensimmäisenä mieleeni tulivat aulan ja ruokailutilan seinävalaisimet, sillä olen toivonut niiden kohdalle vaihtelua. Ruokailutilan seinälle on todella haastavaa löytää sopivia valaisimia, joten niiden kohtalo on edelleen auki… Mutta aulan seinälle löysin aivan yli-ihanat yksilöt!

aula

Vimpelin Sähkötyö Ky on vimpeliläinen valaisin- ja sähkötarvikeliike, joka on vastikään viettänyt 25-vuotisjuhliaan. Taustalla on vahvaa ammattitaitoa: saman katon alta saa kaikki sähköön ja valaistukseen liittyvät asiat aina sähkö- ja valaistussuunnitelmista asennuksiin sekä kauniisiin sisustusvalaisimiin. Vuosi sitten yritys laajeni nimittäin myös Internetin ihmeelliseen maailmaan Lamppukauppias.fi -osoitteen alle! Näin nämä kauniit valaisimet saatiin kaikkien ulottuville, ympäri Suomen.

Lamppukauppias.fi -sivuilla seikkailin itsekin tovin jos toisenkin! Lopulta löysin sieltä nämä kuvissa näkyvät yksinkertaisen kauniit seinävalaisimet, jotka mielestäni sopivat aulaamme paremmin kuin hyvin. Kyseessä on Nordluxin Vanila-seinävalaisimet. Tätä valaisinta on saatavilla mustan ja valkoisen lisäksi myös violettina. Aulassamme on paikat kolmelle seinävalaisimelle ja mietinkin alkuun, pitäisikö kaikkien seinävalaisinten olla samaa sävyä vai voisiko joukossa olla yksi erilainen… Mies hieman kauhisteli tätä erivärisuunnitelmaani, mutta lämpeni pian ajatukselle, sillä sain valaisimet kotiin sovitteille. Sen jälkeen päätös olikin helppo tehdä ja niinpä meille päätyivätkin seuraavat väriversiot:

038

098

Useinhan se ensimmäinen päähänpisto tai ajatus/idea on se paras ja niin tässäkin tapauksessa. Valitsin makuuhuoneemme oven molemmin puolin valkoiset valaisimet ja mustan puolestaan hieman etäämpänä olevalle seinälle. Valaisimissa on kaunis mattapinta ja nämä ovat todellinen ilo silmälle jopa silloin, kun niissä ei pala valo. Näissä seinävalaisimissa on lisäksi kiva kääntöominaisuus, joten valon kohdistusta voi halutessaan helposti muuttaa. Musta sopii mielestäni kuin nenä päähän tuohon lipaston yläpuolelle mustakehyksisen taulun kaveriksi:

aulassa

Valaisimissa oli kiinni johto, jonka mies irrotti ennen kuin asensi valaisimet paikoilleen. Johto katkaisinnappeineen on pistorasiaa varten, jos itse seinässä ei satu olemaan valaisinvalmiutta. Nämä saa käyttöön siis myös pistorasian avulla.

086

Pari-kolme viikkoa olemme nyt saaneet käyttää näitä ihan valon kanssa, sillä pimeä vuodenaika on taas täällä. Ihastelen noita valkoisia usein olohuoneestakin käsin, sillä ne näkyvät myös sinne. Valaisimet luovat seiniin kauniita valokeiloja – kyllä nyt on niin kivan tunnelmallista että! Mitäs sinä tuumaat tuosta eriväriratkaisusta?

Mutta nyt tämä sadepäivä vaatii vielä kupposen kuumaa, kynttilöitä ja taidanpa kaivaa villasukatkin vaatehuoneesta jalkaan! Katselen välillä silmät pyöreinä avojaloin touhottavaa poikaani – sukat pysyvät jaloissa maksimissaan viisi minuuttia. Itselläni on aina (paitsi kesällä) sukat jalassa ja siltikin varpaat kylminä, joten testailen pieniä varpaita tämän tästä… Onneksi hän on perinyt isänsä tehokkaan verenkierron, eipähän tarvitse palella!

105