Kerrankin, kun koko koti oli jotakuinkin siistinä, täytyi se höydyntää ja antaa kameran laulaa! Joku teistä toivoikin tällaisia kokonaiskuvia kotoamme, joten tässä nyt jonkinmoisia olohuone-ruokailutila -akselilta.

014

015

Muistan miten talomme valmistuttua täällä ei juurikaan takkapuiden lisäksi puunsävyjä näkynyt. Vuosien mittaan puisia ripauksia on kuitenkin pikkuhiljaa hiipinyt kotiimme ja hyvä niin. Välillä tosin tuntuu, että alkaako puuta olla jo liikaakin, mutta tuskin. Tämä on varmaan juuri hyvä määrä, tuovat mukavasti lämpöä vaaleuden keskelle.

018

Kävin viime viikolla pitkästä aikaa SPR-Kirppiksellä. Sieltä taitaa lähes aina tehdä löytöjä! Siellä on mukava käydä, koska tietää, että myynnissä on vain hyväkuntoista tavaraa ja ne on niin siististi esillä, että tuntuu kuin jossain uusien tuotteiden putiikissa asioisi. Viime kerralla tarttui mukaan mm. tuo valkoinen pullo sekä ihana lyhythihainen H&M L.O.G.G.-malliston kauluspaita pojalle. Kiva valkoisen, beigen ja turkoosin yhdistelmä paidassa! Ajattelin, että käy hyvin näin talvisaikaankin, kun laittaa alle pitkähihaisen paidan. Tuolle täysin uudenveroiselle, 1,30 euroa maksaneelle paidalle tuleekin käyttöä jo lauantaina, kun suuntaamme 90-vuotisjuhliin. Tuollaiset vähemmän käytetyt vaatteet eivät kyllä vauvoilla/pienillä lapsilla kulu käytössä yhtään – vielä parinkin käyttäjän jälkeen kuin uusia.

069

Tässä yksi näkymä, josta pidän kovasti kotonamme. Tuo kohta, jossa ruokailutilan katto yhdistyy olohuoneen kattoon, on kotimme korkein kohta. Siinä on aina niin valoisaa ja silmäni lepäävät tuossa valkoisuuden rauhallisuudessa. Valkoinen katto, valkoiset seinät, valkoinen Kartellin FL/Y-kattovalaisin sekä valkoiset aulan lasiliukuovet.

cats

030

cats

023

Kukkakaupasta pitkästi yli kuukausi sitten ostamani kastanja on kukoistuksessaan. Jos niin voi sanoa… Siitä tuli tuollainen kuten kuvan taka-alalla näkyy:

076

074

Seuraavaksi tartun silitysrautaan ja alan silittelemään sekä vauvan juhlapaitaa että huivejani. Mukavaa torstai-iltaa! Eikö olekin muuten ihanaa, että puoli seitsemältä on vielä valoisaa!

 

 

Tänään on tullut tehtyä kaksi pidempään mielen päällä ollutta hankintaa: matkarattaat ja uusi läppäri. Matkarattaiksemme valikoitui Baby Jogger City Mini 3. Monenlaista vaihtoehtoa on kyllä tarjolla ja yllättävän monet ovat melkoisen paljon täryttäviä rimpuloita! Nämä tuntuvat oikein näppäriltä, ketteriltä, mutta silti tosi vakailta. Ja se, miten menevät kasaan – ai ai <3.

Uutta läppäriä pohdin enemmän tammikuisessa Pähkinä (tai omena) purtavaksi -postauksessani. Ostin tässä jo MacBook Pro:n, mutta voitteko kuvitella; se lähti palautukseen! Varmaan ainoana ihmisenä maailmassa olin siihen tyytymätön eikä Retina-näyttö soveltunut omiin käyttötarpeisiini toistaiseksi ollenkaan. Ja lähes 1500 eurolla täytyy olla hankinnasta kyllä niin onnessaan, että aivan hihkuu ja pomppii. En nyt ala sen kummemmin erittelemään, miksi en tuosta mallista tykännyt, mutta rahojen palautumisen jälkeen ostin sitten MacBook Air:n ja se saapuikin tänään. Vaikuttaa kyllä kivemmalta kuin Pro, joten ehkä mä nyt sitten tämän pidän :P. Sattui hyvä tuuri, kun en ehtinyt konetta heti tilaamaan: veljeni vinkkasi Verkkokaupan viime lauantaisesta hyvästä tarjouksesta ja niin sain koneen 150 euroa normihintaa edullisemmin! Aika munkki, sillä Applen koneet harvemmin ovat missään tarjouksessa.

cats

Työhuoneessa on kiva kaaos, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa! Ostin muuten jokunen viikko sitten pari tuollaista taulua Jyskistä. Kehysten vuoksi ne ostin, maksoivat vain 3-4 euroa/kpl, mutta taidankin toiseen tauluun jättää tuon mukana tulleen tekstin.

Nyt täytyykin sitten päästä jyvälle tuosta minulle uudesta käyttöjärjestelmästä! Että jos täällä tulee hiljaisempaa, niin vietän aikaa uuteen ystävääni perehtyen… Windowsiin tottuneena onkin kyllä jonkin verran opettelemista. Mitään nopeita ja hyödyllisiä vinkkejä tähän? :)

 

 

Hyvää Naistenpäivää! <3

003

Täällä on vietetty sunnuntaita ystävien parissa; saimme vieraiksemme kolme ystävääni ja pari lapsukaista. Meidän M oli ihan innoissaan kavereista! Vielä viimeksi taaperot tuntuivat hieman pelottavilta, mutta nyt lähes 3- ja 5-vuotiaan seura tuntui olevan mitä parhainta. Sain nähdä ehkä välähdyksen siitä, miten tuollaiset vauvat varmastikin ihailevat mahdollisia vanhempia sisaruksiaan ja nauttivat heidän seurastaan. Parasta viihdykettä, kun taas tällaiset esikoiset saavat viihdyttäjikseen vain vanhempansa :).

Ollaan myöskin herkuteltu! Leivoin illalla saaristolaisleivän ja tänä aamuna mustikkapiirakan. Lisänä vielä sitruunakakkua ja keksejä… Huomenna taitaa vielä olla herkuttelua luvassa, kun on synttärini (tosin aina kai on jokin syy herkutteluun?), mutta sen jälkeen taas paluu arkeen. Kunnes koittavat viikonlopun synttärijuhlat :P.

Sain perjantaina valita itselleni naistenpäiväkukat. Valitsin yhden neilikkakimpun ja pari tulppaanikimppua (synttärikukat samalla kertaa katsos). Blogeja seuratessa tuntuu, etteivät tulppaanit tänä keväänä ole niin suuressa huudossa kuin ehkä aiempina vuosina, mutta kylläpä ne vain ovat kauniita ja ihanan keväisiä. Ei siitä pääse mihinkään! Ja nämä kimput tässäkin niin ihanan vallattomina, miellyttää silmää valtavasti tässä sohvan edessä.

009

Olen joskus miettinyt, että harmi, kun pojallamme ei ole tätejä (enoa ja setää yhtään väheksymättä!). Itselläni kun on useampikin täti, niin tuntuu hassulta, ettei hänellä ole yhtäkään. Mutta tänään hoksasin, että onhan hänellä: kaikki ystäväni, joista tänäänkin oli kylässä kolme. Ihanat te, kiitokset <3.

Tämän naistenpäivän paras lahja on ollut oikein märkä pusu (tai oikeastaan ainakin kymmenen sellaista), joita poitsu on tässä illan mittaan jaellut. Tällä hetkellä halit ja pusut on oikein hittejä ja niitä säestetään maailman suloisimmilla aaaaiii, aaaiiiii -hokemilla. Tänään oli myös hänen merkkipäivänsä; hän täytti jo 10 kuukautta <3.

Nyt vaihdan yövaatteisiin ja alan valmistautumaan aikaiseen nukkumaanmenoon, toivottavasti suunnitelma onnistuu! Pojalla on jo kuusi hammasta ja nyt parin viikon tauon jälkeen hampaita pukkaa taas lisää. Ei varmaan tarvitse sanoakaan, millaisia yöni taas tällä hetkellä ovat… Kaiken hyvän lisäksi ennen muinoin jopa aamupäiväyhteentoista sikeitä vetänyt pikkuherra on nykyään sitä mieltä, että jo seiskalta voi hyvin aloittaa uuden päivän.
M on saanut hampaita lähes päivälleen samaan aikaan kuin minä vauvana, kaikki hampaat vieläpä samassa järjestyksessä, ja vauvakirjastani tulikin jo luntattua, montako legoa on vielä tiedossa ennen yksivuotissynttäreitä. Itselläni oli ollut tuolloin jo 16 hammasta! Joten seuraavien kahden kuukauden aikana tuloillaan vielä 10? Mamma mia… Jos noin käy, niin taitaa blogi hiljentyä :D.

Mites teidän naistenpäivä on sujunut?