oman kodin sisustus arkistot - Sivu 94 170:stä

Viime päivinä olen saanut oikein olan takaa purkaa tätä lähestyvän kevään nostattamaa sisustusintoani – onko sitä liikkeellä sielläkin? Muistattekin varmaan viime viikkoisen postaukseni Pientä piristystä sisustukseen? Tuo Indiedaysin ja Hobby Hallin yhteistyökampanja saa osaltani jatkoa vielä tänään! Hobby Hall -suosikeistani koottiin ihanan raikas arvontapalkinto ja arvoin onnekkaan voittajan illalla: onneksi olkoon nimimerkki @nne! Ilmoitan voittajalle myös sähköpostitse.

Sain yhteistyökampanjasta joitain suosikkejani myös omaan kotiini, ehkä haluattekin nähdä, mitä tuotteita valitsin..? Uusien tuotteiden myötä kotiin ilmaantuikin uutta vähän sinne sun tänne; aloitetaan vaikka keittiöstä:

Stuff-säilytyspussukat ovat mielestäni kovin monikäyttöisiä ja tulevat varmasti seilaamaan kotonamme huoneesta toiseen; missä milloinkin tarvetta ilmenee. Esimerkiksi keittiössä toimivat mukavasti sekä leipä- että hedelmäkoreina ja miksei myös kauniiden keittiötekstiilien kuten Finlaysonin Coronna-keittiötekstiilien säilytyspaikkana. Kauniita tekstiilejä ei suotta tarvitse piilotella kaappeihin!

Olohuoneessakin näille säilytyspussukoille riittää käyttötarkoituksia. Yhtenä päivänä musta pussukka pääsi viherkasvin ruukun virkaa toimittamaan (tai oikeastaan sen suojukseksi) – kätevää varsinkin silloin, jos ruukku ei ole niin silmää hivelevän näköinen tai muuten vain vaihtelua kaivatessaan. Sohvapöydällä seilaavat kaukosäätimetkin voisi saada pysymään paikoillaan tällä keinolla!

Vauvan tuleva huone kun on tässä jatkuvan työn, sisustelun ja mietinnän alla, niin luonnollisesti tuli mietittyä sitäkin. Vauvalle oli pitkään etsinnässä vaatekaappi (kirjoittelinkin aiheesta Takkatulen lämmössä -postauksessani) ja Hobby Hallin sivuiltahan se löytyi ja niin vain palaset loksahtelivat paikoilleen tässäkin asiassa! Kaunis, valkoinen Malco-vaatekaappi oli sopivan kapoinen (80 cm) tuohon seinälle, johon sitä olin alunperinkin kaavaillut:

Kaappi on myös sopivan korkuinen (188 cm), jotta sen päällä voi pitää joitain kivoja leluja tai nallukoita – tällaista täytettä lastenhuone kaipaa! Vaatekaappi on maalattua MDF:ää ja erityisesti tykkään siitä, että se on puhtaan valkoinen eikä kellertävään taittava.
Stuff-säilytyspussukat löysivät tiensä tännekin ja ajattelin, että täällä niissä voi säilöä mm. pieniä leluja, nalleja tai vaikka helposti hukkaan joutuvia minivaatteita kuten pipoja, myssyjä, tumppuja sekä pienen pieniä sukkia!

Koska vaatekaappi yksinään tarjoaisi makuuni liian vähän säilytystilaa, päädyin valitsemaan myöskin samaan sarjaan kuuluvan Malco-lipaston. Valkoinen, vähäeleinen, vetimetön – kaunis kuin mikä! Tuntuu kivalta, kun pienessä huoneessa kalusteet ovat samaa sarjaa; näin kokonaisuus on hallittu. Alkuun pikkuvaatteet päätyvätkin lipaston laatikoihin ja sitten lapsen kasvaessa pikkuhiljaa vaatekaapin uumeniin. Lipasto tuo huoneeseen myös kivaa tasotilaa! Tasolle voi laittaa esille kauniita juttuja ja niitä on siinä helppo vaihdella useinkin.

Vielä huone kaipaa hienosäätöä, tauluja seinille ja sen sellaista, mutta hiljaa hyvä tulee eikö totta!

Meidän makuuhuoneemme kattovalaisin oli aiheellista päivittää, sillä mua alkoi häiritä se, miten siellä tähän asti valaissut valaisin keräsi pölypalleroita ylleen ja näin ollen suoraan sänkymme yläpuolelle. Valaisimen jatkuvaan pyyhkimiseen kyllästyneenä halusin jotain muuta ja mikä paremmin sopisikaan esim. pellavaisten liinavaatteiden kaveriksi kuin tämä selkeälinjainen ja keveän näköinen Aneta Zeb -valaisin!

Valaisin on luonnonvalkoinen ja luo valaistessaan huoneeseen kauniin pehmeää tunnelmaa:

Olohuoneen ikkunanurkkauksesta löytyy vielä yksi uutukainen, nimittäin herkullisen sävyinen Viiru-torkkupeite:

Siinähän voisi kuvitella viettävänsä vaikka pienen ja rentouttavan luku- ja herkkuhetken, mutta koska Viiru-torkkupeite on melko paljas ilman viiruista kissaa, niin:

Minähän voin sitten vaikka kerätä kimpsuni & kampsuni, siirtyä sohvalle ja vain haaveilla tuohon ihanan pehmeään torkkupeitteeseen kääriytymisestä; sille löytyi jo käyttäjä! Ja koska kyseessä on tämä ei linssilude -kissa (kameran edessä hieman ujo piimä niin kuin maminsakin…), niin asentokin on pian sen mukainen…

Kyllähän tuo kissa sai tuon olon tarttumaan, mutta ennen minipäikkäreitä kiitän teitä osallistumisestanne lukijakilpailuun ja kiitokset myös Hobby Hallille sekä Indiedaysille kivasta yhteistyöstä!

Tulen varmaan vähän jälkijunassa tässä, mutta ostin vasta nyt ensimmäiset pellavalakanani. Päädyin H&M:n pellavalakanoihin ja sujautin tilaukseen myös yhdet ylimääräiset tyynyliinat. Valkoinen väri vei raikkaudessaan voiton. En tiedä mikä siinä on, mutta uni maistuu aivan parhaalta valkoisessa makuuhuoneessa! Muistan kuinka hämmästelin tuota tutuille talomme valmistuttua ja parisen viikkoa täällä asuttuamme. Sain vastauksia tyyliin rankan raksavuoden jälkeen uni maistuu, ihan sama mikä on ympäristö… Ehkä se raksaväsymys on kuitenkin jo väistynyt, juhannuksena tulee asumista täyteen neljä vuotta :). Joten edelleen painotan sitä valkoista ympäristöä kaikessa rauhallisuudessaan ja raikkaudessaan!

Joko teiltä löytyy pellavalakanat? Hitti vai huti?

Itse lykkäsin pellavalakanoiden hankintaa siksi, että pelkäsin niiden olevan liian karheita ja mulla kaiken pitää olla ihan pumpulin pehmeää! :D Ajattelin silti, että pakkohan niitä on testata ennen kuin voi muodostaa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Niinpä otin lakanat paketista, sujautin pesukoneeseen ja sen jälkeen kuivausrumpuun ja sitten paikoilleen ja käyttöön! Ei ollenkaan karheat, vaan oikein kivan tuntoiset. Tietysti hieman karheammat kuin esim. puuvillasatiiniset lakanat, mutta onhan materiaalikin ihan eri. Olen kuullut näistä, että olisivat talvella ihanan lämpimät ja kesällä viileät – mies ehtikin jo kommentoida että aika lämpimät on nukkua :).

Näissä H&M:n versioissa on jalkopäässä nepparit, plussaa siitä. Miinusta tulee kuitenkin siitä, ettei pussilakanan yläpäässä ole mitään aukkoja! Meiltä löytyy toisetkin tällaiset yläaukottomat pussilakanasetit, mutta niissä en koe sitä ongelmaksi, sillä peitto pysyy hyvin paikoillaan. Näissä pellavaisissa mulla on kuitenkin joku ongelma eikä peittoni pysy öisin hyvin paikoillaan, vaan herään yöllä siihen, että käsissä on pelkkää pussilakanaa ja peitto on valunut paikoiltaan – hyi hyi. Täytyy tutkia asiaa, jos saisin sen jollain tapaa estettyä… En nimittäin tiedä liinavaatteissa ärsyttävämpää kuin tuollaisen piirteen, että niitä saa joka aamu/ilta olla asettelemassa paikoilleen. Ärsytys maximus.

En tiedä, olisiko muiden pellavalakanamerkkien kohdalla samaa ongelmaa – onko teillä kokemusta? Jonain päivänä haluaisin nimittäin vielä harmaat pellavalakanat, ne on niin kauniita (kuten nämä valkoisetkin)! Lisäksi haaveilen yksistä isommista nukkumatyynyistä, mutta en ole vielä löytänyt sopivia.

Tänä aamuna väsytti hieman normaalia enemmän, mutta reippaasti suuntasimme äitini kanssa taas uimahallille. Olemme muuten jo sen verran kantisporukkaa, että meille on muodostunut muutamasta mummusta ja papasta moikkailututtuja :). Aamulla herätessäni mieleeni tuli viime viikolta samanlainen väsyaamu ja muistin heti, että se väsy haihtui kuin tuhka tuuleen virkeään uima-altaaseen kastautuessani – aivan ihana tapa herätä kun saa siellä virkistävässä vedessä ojennella jäseniään! Siinä tulee hihkuttua ihan ääneen eikö oo mahtavaa! Joten näistä fiiliksistä; mahtavaa päivää!

Ihanat, ihanat tulppaanit! Tuo keltaoranssi kimppu ei vielä ostohetkellä kuulunut lemppareihini, ostin sen vähän ns. paremman puutteessa, mutta voi miten kaunis se on nyt hieman avauduttuaan! Perjantain Pehmoinen Ystävänpäivätervehdys -postauksessani ei vielä ollut kauneimmillaan. Nyt kahdella kimpulla sain maljakkoon kolmea sävyä: pinkkiä, keltaista ja oranssia – melko herkkukombo!

Onneksi ostin nämä kimput itse itselleni, sillä muuten olisin jäänyt ilman. Miehen ystävänpäivämuistaminen oli nimittäin syötävää, mutta en toki valita! Olen tainnut viime päivinä haaveilla laskiaispullasta ihan ääneen (aina Runebergin päivästä lähtien, sillä Runebergin tortut eivät kuulu herkkuihini), sillä sain jotain leipomosta eikä onneksi mantelimassalla vaan hillolla ja kermavaahdolla, NAM.

Säästelin herkkua koko viikonlopun ja söin sen vasta hetki sitten. Ystävänpäivänä saimme nimittäin herkkuja vähän sieltä sun täältä, on tullutkin mässäiltyä vähän liikaa tämän viikonlopun aikana… Silmiini osui jokin aika sitten kysely, jossa raskaana olevilta naisilta kysyttiin, mikä raskaana olemisessa on parasta. Selvästi eniten ääniä sai vastausvaihtoehto: ei tarvitse vetää mahaa sisäänpäin. Hep, täältä lisä-ääni tuolle! Olimme eilisen päivän Vaasassa ja kävimme Pancho Villassa syömässä. Kyllähän sitä lähtiessä tunsi syöneensä, mutta olipas kiva vain taputella masua sen päätteeksi :D.

Täällä vietetään tänään kotisunnuntaita. Mies kokoaa parhaillaan vauvan vaatekaappia aulan lattialla, itse pyyhin pölyjä, pyöritän astioita koneessa, pesen ensimmäisiä vauvanvaatteita ja kirjoitan tätä – kyllä, samanaikaisesti :D. Tämän jälkeen vuorossa vessojen pesut, keittiön siivous sekä imurointi, sitten jotain murkinapuolta, niin ja lumityöt; täällä on satanut lunta. Kaiken pitäisi olla valmista klo 19.00 kun Leijonat kohtaa Kanadan!

Mukavaa, kun vauvanhuone alkaa täyttyä kalusteista, niin saadaan tavarat ja vaatteet (pesun jälkeen) oikeille paikoilleen! Meidän kodinhoitohuone onkin ollut melkoinen väliaikainen varastotila tässä muutaman viikon ajan… Pian voinkin alkaa värkätä kodinhoitohuoneeseen vauvan hoitopistettä, sillä mitään erillistä hoitopöytää vauvalle ei hankita. Koen järkevimmäksi hoitaa vaippahommat kodinhoitohuoneen tasolla hoitoalustalla, jonka vieressä on vesipiste. Tasolle jää hyvin tilaa erilaisille koreille, joihin mahtuu vaipat ja purkit ja purnukat sekä joitain vaatteita, vaikka ne aamun ensimmäiset. Luulen, että tämä järjestelymme tulee toimimaan hyvin!