Voi älyttömyys, kuinka vaikeaa oli keksiä otsikkoa tällaiselle räpsypostaukselle, huh! Jälleen yksi kamerakurssi takana, jonka jälkeen en laskenutkaan kameraa kädestäni, vaan otin muutamia kotikuvia. Harvinaista ottaa kuvia silloin, kun ketään muita ei ole kotona!
Mutta nyt otan miehestä mallia ja oikaisen sohvalle! Aurinkoista sunnuntaita!
Näitä synttärikuvia moni siellä jo odottelikin. En millään ehtinyt saada postausta valmiiksi eilen; oli kaikkea ylimääräistä kuten yksivuotisneuvolaa ja Suomen peliä jne. Aika loppui kesken, mutta nyt on kuvat vihdoin käyty läpi ja muisteltu lauantain kivoja juhlahetkiä.
Juhlavalmistelut aloitin hyvissä ajoin jo pari kuukautta ennen juhlia, kun sain blogiyhteydenoton Juhlahumua-verkkokaupasta. He tarjosivatkin juhliimme aivan ihania koristeita, joista on meille taatusti iloa vielä pitkään! Alunperin olin päättänyt juhlien teemavärit: vaaleansinisen ja vaaleankeltaisen, joten valitsin koristeita noita sävyjä silmälläpitäen. Ajattelin, että yksivuotiskekkereissä saa pojallakin olla hempeitä koristeita, sillä siihen päättyy vauvavuosi. Katsotaan sitten vuoden päästä, onko jo hieman räväkämpää koristusta vai jatkuuko samankaltainen linja…
Olin myöskin päättänyt, että pompomeja eli silkkipaperikukkia haluan, samoin ilmapalloja. Niitä löytyikin Juhlahumun valikoimasta vaikka millä mitalla. Ilmapalloja juhlista löytyi yksivärisinä metallinhohtovaaleansinisinä sekä vaaleansinisinä, joiden kyljessä komeili numero yksi. Vasta viime hetkillä hoksasin ajatella, että jos ilmapalloissa ei ole heliumia, ne vain makoilevat jossain :D. Juuei, heliumia sen olla pitää! Googlettelun jälkeen löysin heliumpakkauksen Clas Ohlsonilta ja kipaisin hakemassa sen. Heliumkaasupullon mukana tuli 30 ilmapalloa, mutta niille ei näissä juhlissa tullut tarvetta. Pakkauksen mukana tuli ilmapallojen sitomiseen tarkoitettua valkoista lahjanarua – suosittelen käyttämään jotain muuta, sillä tuo päästi aika pian heliumit ulos.
Ripustimme valkoiset pallovalot tuohon ruokailutilan ja olohuoneen rajamaille. Ylettyivät verhotangosta just ja just takan yläpuolella sijaitsevaan pistorasiaan!
Ilmapalloja, vaaleansinisiä ja -keltaisia pompomeja, valkoisia honeycombseja sekä vaaleansinivalkoinen lippunauha. Siinä juhlakoristeet ja kyllä niissä olikin pienellä ihmisellä ihasteltavaa! Osa koristeista on paikoillaan vieläkin, niitä on niin mukava päivisin vilkuilla ja osoitella.
Tarjoilupöytään laitoin yhden tuollaisen ykkösnumerolla varustetun ilmapallon. Liinan virkaa toimittivat jälleen valkoinen lakana ja voileeverho :). Valkoinen pellavaliina on edelleen haave vain; joskos tänä kesänä tulisi vihdoin sekin hommattua…
Pari asetelmaa väkersin Villeroy & Bochin New Wave -kulhoihin. Toisen keltaisista gerberoista; tämä asetelma päätyi takkaan kynttilöiden kera (taitaakin jossain kuvassa vilahtaa). Toisen asetelman tein valkoisista ruusuista koristuksenaan vaaleansininen kastejuhlasta säästämäni rusetti:
Kaksi muuta kastejuhlan kukka-asetelmista talteen ottamaani rusettia kiinnitin rautalangalla tarjoilupöydän etuosan helmoihin:
Tuo jonkin lehtitilauksen kylkiäisenä tullut koristeellinen liitutaulu on meillä päässyt luettelemaan tarjoilupöydän antimia nyt säännöllisesti. Mielestäni on kiva tuolla tavoin saada tietää, mitä saa herkutella eikä tarvitse arvuutella, mitä minkäkin sisällä mahtaa olla.
Syntymäpäiväjuhlien pääherkku taitaa lähes aina olla täytekakku ja siihen onkin mukava panostaa. Tilasin taas sekä täytekakun että cake ja cookie popsit NonparelliNurkasta. Mulla oli idea täytekakusta mielessäni, mitään kuvaa ei olemassa ollut, mutta kakun kuvaileminen onnistui kyllä mainiosti, niin ihana siitä tuli. Totta puhuen kakku kyllä ylitti odotukseni, aivan valtavan suloisen kaunis! Eihän sitä meinannut raaskia edes leikata!
Sisällön valitsin sen mukaan, mikä olisi pojalle jo jonkin verran tuttua. Näinpä täytteeksi valikoitui mansikka, banaani ja kinuski kermarahkan kera.
Ajattelin, että yksi kakkukynttilä näyttäisi turhan orvolta, joten pyysin sen kaveriksi söpön nallen. Poika tykkää paijailla nalleja niin kovasti <3. Pyysin, että jos mahdollista, nalle voisi pitää kynttilää kädessään. Ja niinhän se teki:
Suolaisia tarjottavia edustivat lihapasteijat, cocktailtikut sekä äitini tekemä voileipäkakku, joka oli yksi juhlien tykätyimmistä herkuista. Cocktailtikut kokosin poikaa ajatellen; halusin, että niistä löytyy jotain, jota hänkin voi syödä. Tuorekurkku ja viinirypäleet maistuivat, kunnes palasi tämän hetken suosikkiinsa: raejuustoon :).
Juhlissa oli poikamme lisäksi neljä lasta. Ajattelin, että tällaiset sulaan suklaaseen ja nonparelleihin dipatut vaahtokarkit olisivat heidän mieleensä. Maistuivat, tosin myös aikuisille! Vaahtokarkit olivat kiinni Juhlahumua-verkkokaupasta saamissani pilleissä, mutta eräs lukija vinkkasi Instagramin puolella, että sopivat hyvin myös suolatikkuihin. Täytyykin testata niitä seuraavalla kerralla!
Suklaiset vaahtokarkit laitoin esille kuoharilaseihin pöydän molempiin päihin.
Toisenlaiset vaahtokarkit saivat päihinsä tuollaiset vaaleansinivalkoiset cocktailtikut.
Eteiskäytävän seinälle kokosin mustavalkoisista valokuvista aikamatkan pojan ensimmäisestä vuodesta. Kuvia oli kolmetoista: 0-12 kuukauden ajalta. Ensimmäisenä vuotena kasvu ja kehitys on hurjaa: kuvista sen huomasi vielä selvemmin. Yhdessä kuvassa poika on minun ja yhdessä isänsä kanssa. Se onkin yksi mukava ohjelmanumero nyt joka päivä: käydä osoittamassa kuvaa, jossa on M ja äiti ja kuvaa, jossa on M ja isi :).
Täytekakun lisäksi tilasimme NonparelliNurkasta appelsiinisuklaisia cake popseja (mun ehdoton suosikki, samoja tilasin jo kastejuhlaan; niitä syödessä ei kuulkaas voi olla päästämättä mmm-mm-mmmm -ääniä) sekä mansikkavalkosuklaisia cookie popseja. NA-AM.
Olipahan ihana ensimmäinen syntymäpäiväjuhla pojallamme, lämpimät kiitokset kaikille muistamisesta ♥.
Järjestin viime viikolla ensimmäiset vauvatreffit kotonamme. Saimme pojan kanssa seuraksemme neljä äitiä tyttöineen; kyllä M:n kelpasi ainoana poikana! Oli niin herrasmiestä että! Silitteli tyttöjä kasvoista ja hieroi päitä aai, aaai -äänillä säestäen. Näitä treffejä voi järjestää erään paikallisen facebook-ryhmän kautta. Liityin ryhmään viime syksynä erään blogini lukijan toimesta, kiitokset hänelle! Olemme osallistuneet tässä tasaiseen tahtiin erinäisille kahvitteluille ja kutsuille ja M on näin saanut nauttia pienten seurasta.
Ryhmä toimii siis sellaisella periaatteella, että kuka vain voi kutsua muita äitejä lapsineen kotiinsa kahvittelemaan/syömään/kutsuilemaan ja mitä vain keksiikään. Kutsuja saa itse määrittää, montako henkilöä haluaa kotiinsa kutsua, kutsujen keston, mennäänkö nyyttäriperiaatteella ja jopa mahdollisesti jonkin teeman kutsuille. Esim. minä toivoin äitejä ja alle 1-vuotiaita lapsia. Koen tällöin saavani parasta vertaistukea, koska yhdistävä tekijä on niin samassa iässä ja vaiheessa oleva lapsi. On myöskin mukava nähdä, miten M käyttäytyy niin pienten kanssa; vanhempien lasten seurassa kun jää usein hieman jalkoihin vauhdin ollessa sen verran eri :).
Kutsuille ilmoittaudutaan sitten ihan vapaasti ja ensimmäisinä ilmoittautuvat mahtuvat mukaan. Usein kutsuilla on ihan tuntemattomiakin, mutta sillä tavoinhan sitä sitten toisiinsa tutustuu. Nostan kyllä hattua tämän idean keksijöille! Sekä äiti että lapsi saavat viikkoonsa mukavaa ohjelmaa ja vaihtelua. Järjestän näitä treffejä kotonamme kyllä toistekin! Huomasin, että se on myös tehokas porkkana saada kotona paikat ojennukseen ihan keskellä viikkoakin ;).
Tässä jokunen kuva, jonka nappasin ennen treffejä, astioita pöytään kantaessani. Astioissa(kin) ihastuttavat nyt kaikki pastellisävyt; onneksi näitä löytyi kaapista jo valmiina. Nämä Arabian KoKo-astiat olen saanut aikoinaan blogin kautta. Vaaleansinistä, vaaleanpunaista, minttua… Nuo kupit on mielestäni parhaimmillaan teen juomiseen. Kerran valmistin kahvikoneella herkkukahvin tuollaiseen; jännä miten kahvi ei maistunut ihan samalta kuin Iittalan Ego– tai V&B:n New Wave -kupista. Jotenkin koko ajan ajatus keskeytyi ja etsin kupin korvasta parempaa otetta :D. Korvien välissähän tuo on, se on selvä, mutta kyllä näissä eroja on! Samoin muuten piperrän myös kahvien välillä: cappuccino täytyy juoda Ego-kupista ja mocha New Wave -kupista. Tulipa sanottua tuo ensimmäistä kertaa ääneen… Muilla samoja omituisia tottumuksia? :)
Paljon melua kupeista! Mulla on tänään jotenkin ihan hattarainen mieli, johtunee näistä kuvista sävyineen. Mutta mikäs tässä; on kevät ja aurinko paistaa ja linnut laulaa ja poika nukkuu öisin. Taas yksi kiva viikko edessä – onhan sinullakin!
