/

 

Lumisen lauantain kunniaksi yksi haaste toteutukseen! Tämä oli hautautunut tuonne postausluonnosten sekaan kuukausiksi, ups, mutta toteutan sen nyt kuitenkin tästä viiveestä huolimatta. Tämän haasteen sain aikoinaan sekä J:lta At home -blogista että Empulta Valkoista ja makeaa -blogista, kiitokset!

Lempipaikkaani täällä kotonamme sainkin tovin miettiä… Lopulta päädyin tähän sohvanurkkaukseen, tästä on vuosien mittaan muodostunut mun paikkani sohvalla. Tässä istuessa on kivat näkymät moneen suuntaan ja juuri se onkin syy, miksi tämän paikan lempipaikakseni valitsin.

022

Sohvalta näkyy hyvin ruokailutilan ja keittiön suuntaan – tämä onkin mielestäni yksi kivoimmista näkymistä kodissamme. Kun sohvalta katsoo toiseen suuntaan, avautuu sieltä mieluinen näkymä olohuoneen ikkunoiden kautta takapihalle. Tämä kuvakulma näkyi hyvin mm. eilisessä Valkoinen maa -postauksessani. Tässä sohvalla käpertyneenä myöskin kupponen cappuccinoa maistuu herkullisimmalta!

081

027

Ylemmässä kuvassa nurmikko vielä loisti vihreänä, eilisestä lähtien näkymä on ollut paljon kauniimpi. Toivotaan nyt pakkasasteita, jotta lumet pysyisivät maassa!

Mulla on viikonloppuherkkuna minttukrokanttisuklaalevy, slurps, ja sitä mussuttaen mietin tässä juuri, mikä voisi olla seuraava jouluaskel… Eilen laitoin keittiöön pöytämallin ikkunatähden, se näkyy paikaltaan kivasti sekä portaille että tielle. Kaapista löytyy vielä yksi jättimäinen ikkunatähti, sen ajattelin viime vuoden tapaan ripustaa (tai mieshän sen joutuu tehdä…) miehen huoneen ikkunaan. Niin mukavaa, kun siellä täällä on jotain pientä tunnelmavaloa eikä kodista juuri pimeitä nurkkia löydy. Tunnelmavalot näyttävät nyt lumisen maiseman kera niin kauniilta!

030

On niin hassu tuo nuorempi kisuystäväni! Hän on talvisin aina kovin sähköinen ja kun lähestyn halin tai pusun kera, hän puristaa silmät jo valmiiksi kiinni pienen sähköiskun varalta – teki niin juuri äskenkin tuossa vieressäni! :D Ei lähde karkuun, vaan ottaa mieluummin halit ja sähkärit vastaan hassun näköisellä kurttunaamalla <3.

Kivaa lauantaipäivää! Hemmotelkaa karvaisia kavereitanne :).

 

/

 

Aika kauan saimme tänä vuonna odottaa (jos ei Lunta sataa hiljalleen… -postauksen tapahtumia oteta huomioon, sen verran pimeä ja synkkä kausi kun tässä välissä oli…), mutta kyllä tämä näky palkitsi nämä pimeät viikot moninkertaisesti:

030

cats

Jonkin verran kaupunki on tuota metsikköä kotimme takana harventanut, mutta onneksi jätimme puita myös oman tonttimme rajojen sisäpuolelle, jotta saamme edelleen tuota lumista metsää ihastella. Onkohan se tällainen se Kuusikossa-ihanuuksia -postauksen taikametsä?

035

cats

Niin kaunis on luonto tällä hetkellä, että tekisi mieli tirauttaa pari kyyneltä! Nyt tässä kirjoitellessani alkoi vielä aurinkokin paistaa tuolta puiden lomasta. Kauniin valkoista, maisemat aivan kuin sulautuvat sisätiloihin.

Sytyttelin kynttilöitä olohuoneeseen ja ruokailutilaan ja laitoin joululevyn soimaan. Nyt mun sisäinen jouluhörhöni pääsee irti, en meinaakaan enää estellä, ja hoilailen (no ainakin hyräilen) musiikin mukana. Ensimmäinen amarylliskin sopivasti avautumassa, hitaasti mutta varmasti.

Kynttilöistä, musiikista ja maisemasta nauttien taidan mennä tuon kuvan tyynyjonon jatkoksi toivomaan, ettei nämä lumet enää ennen kevättä pois sulaisi.

018

Parasta mahdollista talviviikonloppua toivotellen,

 

/

 

Sitä ollaan nyt saatu sekä kotiin että ulos, mikäs sen mukavampaa! Aamulla oli niin kiva herätä ja kurkata pakkaslukema. Kaunis kuura oli vuorannut ulkona kaikki pinnat – puutkin näyttää heti kauniimmilta eikä enää ollenkaan niin surullisilta kuin aiemmin. Eilen vielä mietiskelin, että meidän nurtsi on ehkä kirkkaamman vihreä näin marraskuun lopussa kuin mitä se oli kesällä… Nyt näyttää paremmalta ja enemmän marraskuiselta, kiitos kuuran.

062-crop

Kotiin tekee kovasti mieli vaaleita puunsävyjä valkoisen keskelle, ihan hillitysti vain. Myöskin ihanat luonnonvalkoiset palmikkotorkkupeitot sekä lampaantaljat miellyttävät silmää – sellaiset kotoa jo löytyykin. Tosin haluaisin vielä yhden lampaantaljan, sellaisen oikein paksun ja muhkean, tuo nykyiseni on hieman ohkaisempi. Anttilassa myydään juuri oikeanlaisia, mutta 69,90 euron hinta sai vielä miettimään… Lämmittävä lampaantalja olisi ihana myös vauvan käyttöön ensi talvena.
Pärekorin siirsin yhdestä makuuhuoneesta olohuoneeseen, ostin tuon viime talvena markkinoilta. Jos mä oisin kissa, nukkuisin siinä!

064

Mutta ei nämä neidit… Tuon palleroiseni kun yritin asetella taljan päälle koriin, niin sehän pomppasi kuin vieteriukko sieltä pois. Ei me mitään hörhelöitä haluta…

071

Kävin tänään kampaajalla, hiuksilleni ei oltukaan tehty mitään sitten kesäkuun… Nyt laitettiin raitoja ja leikattiin latvoista kymmenisen senttiä, mikä ihana piristys! Kyllä mua hieman nauratti aamulla, kun huomasin jännittäväni tuota reissua tai ennen kaikkea kävelyosuutta autolta kampaamoon :D. Mutta onneksi ei ollut juurikaan liukasta ja hyvä, että varasin riittävästi aikaa, niin sain hyvin sipsuteltua sen pari sataa metriä parkkihallista kampaamoon. Näin sitä pienetkin arkiset jutut on joskus ison suunnitelman takana, heh!
Paluumatkalla tein vielä mutkan Moda Aukiaan, mutta SNÖ of Swedenin koruhyllyköstä ei tällä kertaa tarttunut mitään matkaan. Niinpä piipahdin vielä Glitterissä ja sieltä löytyi etsimäni joulukuuta silmälläpitäen: korvikset ja kaulakoru. Täytyypäs kuvata ne joku päivä! Tämänpäiväisellä reissulla kiittelin taas kenkiäni: vuosi sitten ostamani mustat EMU:t ovat osoittautuneet loistohankinnaksi! Ensimmäiset kengät, joissa en edes -30 asteella tarvitse villasukkia ja ensimmäiset kengät, joilla ei tarvitse liukastella – joka euron arvoiset!

Mutta eipä kummempia tällä erää – kohti perjantaita ja viikonloppua, vaikka tähän tyyliin:

065