/

 

Äsken pienen tunnelmointihetken inspiroimana (pieni videomaistiainen nähtävillä blogini Facebook-sivuilla) surffailin hieman internetin ihmeellisessä maailmassa kauniita kuvia katsellen. Huomasin mm. nämä Ikean ihanuudet, pidän kovasti heidän tarjoamistaan inspiraatiokuvista – ihanan selkeitä, valoisia ja tarkkoja, kivat rajaukset ja sommitelmat. Silmänruokaa parhaimmillaan!

c26bd63d8a446a7f7984efa88eb75542

Tässä kiva idea ja lahja vaikka Isänpäiväksi: omatekoinen aamiainen, brunssi, lounas, päivällinen tai vaikka kiva kahvihetki. Mielestäni tällaiset aineettomat lahjat toimivat aina, varsinkin silloin, jos päivänsankarilla ei ole mitään sen kummempaa lahjatoivetta. Joskus tuntuu niin kurjalta sellainen materialistinen lahjakeskeisyys – mielestäni ennen kaikkea läheisen muistaminen ja päivänsankarin kanssa ajan viettäminen on tärkeintä ja sitä voisi nykypäivänä ehkä arvostaa hieman enemmän.

605d697a70b18155f80af0adaaf37068

Näyttääpä kivalta kaksi erikorkuista Malm-lipastoa vierekkäin (puhumattakaan siitä, miten kivaa vaihtelua nuo eriväriset laatikot yhdistelmään tuovat!):

f9bdb94228e6452dfbd4eeb0c5c9386a

66bb0580ca108716fe51473d16e88850

Mitäs meinasitte tänä torstaina puuhastella? Itse ajattelin nyt vihdoinkin (ja jo pienen pakon edessä) könytä hierojalle, niin jumissa alkaa olla paikat… Jumituksia mm. niskassa, hartioissa, alaselässä (jälkimmäinen vaikeutuneen liikkumisen aiheuttamaa). Täytyy käydä nyt parin viikon välein muutaman kerran, kunnes olo alkaa olla normaali. Edistystä kyllä jalan toipumisessa: voin luopua kokonaan pyörätuolista, mahtavaa! Pidin sitä näin pitkään varmuuden vuoksi, sillä pari kertaa tässä matkan varrella on tullut takapakkia ja olen joutunut kipujen vuoksi vaihtamaan kyynärsauvat pyörätuoliin, mutta enää en sitä tarvitse. Mitähän pyörätuolin valtaajani tästä tuumaa…

P.S. Huomenna blogissa jotain kivaa – olkaahan kuulolla!

(Kuvat lainattu Ikea Livet Hemma. Photographer Nina Broberg.)

 

/

 

Toivoitte näitä kuvia kesällä ja tuonne postausluonnoksiinhan tämä oli lopulta hautautunut, pahoittelut viiveestä! Lupasin nimittäin näyttää, mihin nämä Mujin säilytyslaatikostoni lopulta päätyivätkään ja tännehän ne; vessan laatikoihin:

110

120

Tarkemmin näitä säilytyskokonaisuuksiani esittelin heinäkuisissa postauksissani Kohti parempaa järjestystä sekä Mujin säilytyskokonaisuuteni. Kivasti ne sujahtivat vessan isokokoisiin laatikoihin ja vaikka laatikostoja sun muita onkin useampi, vievät ne päällekkäin pinottuina vain vähän tilaa. Mietin kyllä, että joskus voisin säilyttää yhtä lokerikkoa ihan tuossa tason päälläkin.

118

En oikein välitä kuvata tässä meidän isommassa vessassa, koska siellä ei ole ikkunaa (sijaitsee keskellä taloa) eikä sinne näin ollen pääse päivänvaloa. Kuvat eivät juurikaan ole mieleeni, mutta koska parempiakaan ei ole saatavilla, täytyy tyytyä näihin. Toivon mukaan näistä nyt jotain selvää saa.

cats

Tulikin nyt tuosta Efva Attlingin korulaatikosta mieleeni viime jouluna ostamani joululahja, itselleni :). En ole sitäkään täällä vielä esitellyt, asiahan täytyy korjata! Mietiskelinkin viime viikolla, että milloinkahan sitä saa pukeutua joihinkin muihin kuin näihin kotivaatteisiin, meikata oikein ajan kanssa ja käyttää vähän korujakin… Voin nimittäin kertoa, että moiset asiat eivät ole juurikaan viime viikkoina mielessä pyörineet! Niin ja sitten, kun se hetki koittaa, mahdunko mihinkään alaosiini :D. Tosin tuota jo vähän ennakoin ja tein tilauksen H&M:lle viime viikolla: tilasin ensimmäiset äitiyshousuni, jotka tuntuivat oikein kivoilta, jei! Nyt on nimittäin käsillä se aika, kun omat farkkuni sun muut pökät (paitsi nämä kotivaatteet) kiristää niin että istuminen on melkoisen tuskallista ja nappi saa mieluiten jäädä auki…
Joulukuun alkupuolella olemme menossa ihanaan joulukonserttiin, joten sinne ainakin saa valita päälle jotain muuta kuin kotivaatteet ja pari päivää siitä, niin on jo Itsenäisyyspäivä – ajatella, että siihenkään ei ole enää kuin kuukausi!

Näistä mietteistä – kivaa keskiviikkoa!

 

/

 

Väkisinkin on viime aikoina alkanut mieleen hiipiä huone, jota saamme ensi vuoden puolella alkaa vauvallemme varustaa ja sisustaa. Makuuhuoneita kodissamme on kolme, mutta vaikka yhden vuoden tämä ns. ruusuhuone omana makuuhuoneenamme toimikin, luulen, että enää emme makuuhuoneiden paikkoja vaihda. Alkuperäisen ja nykyisen makuuhuoneemme vieressä on vaatehuone, joten se on senkin vuoksi kätevä meidän käyttöömme. Niinpä vauvan huonevaihtoehdoiksi jää joko makuuhuone, jossa yhdellä seinällä mustavalkoraitainen vaakatapetti, tai sitten tämä makuuhuone, jonka yhtä seinää koristaa ruusutapetti:

cats11

Erittäin todennäköisesti tämä onkin se huone, josta vauvan valtakunta muodostuu. Tällä hetkellä tämä huone on kotimme huoneista vähäisimmällä käytöllä, sillä mustavalkoinen makuuhuone on lähinnä miehen valtakuntaa (eikä siitä syystä ole täällä vielä kokonaisuudessaan näkynyt…).

Jostain syystä en kuitenkaan osaa kuvitella vauvanhuoneen sisustusta tuon ruusutapetin ympärille (ja jos vauva on poika, sopiiko ruusu pojalle..? :D). Nimittäin, vaikka ruusu näyttää kovin kauniilta kuvissa ja sävy on juuri oikea, on se luonnossa enemmänkin vihertävän mustavalkoinen. En tiedä, miten sävy muuttuu kuvassa tuollaiseksi harmaaksi (ehkä kuvien ylivalotus on ainakin osasyy, sitä on käytettävä, sillä huone on kotimme päivänvalottomin), mutta tosiaan; sävy on kuvassa kauniimpi kuin luonnossa.

cats11

Kun kuvittelen unelmieni vauvanhuoneen, näen sen vaaleansävyisenä unelmana: paljon valkoista ja pehmeitä sävyjä, kuten beigeä ja harmaata, ehkä ruskeaakin. Mausteina sitten pastellisävyjä lähinnä tekstiilien muodossa, vauvan sukupuolen mukaan. Sellainen hempeä ja hieman romanttinenkin huone. Valkoisia kalusteita, seinähyllyjä joilla pehmeitä erikokoisia nallukoita, lipasto, jolla pöytävalaisin ja valokuvia… Etsiskelin eilen Pinterestistä inspiraatiota ja sitähän löytyi, voitte halutessanne käydä kurkkaamassa pinnaamiani kuvia For the Baby -osiossa.

Jotenkin nyt nuo beiget ja valkoiset nallukat ym. riitelevät tuon vihertävänsävyisen tapetin kanssa… Tuon huoneen suunnittelu lähtee kuitenkin seinistä, joten niiden kohtalo pitäisi saada päätettyä ensin. Jos luovumme ruusutapetista, mitä tilalle? Muut kolme seinää pysyvät mitä todennäköisimmin ennallaan eli valkoisella maalipinnalla, mutta tuohon yhdelle seinälle haluan jotain muuta. Onko se sitten tuo ruusutapetti vai esim. hiekan sävyinen maali? Ruusutapetti tulee saamaan kyytiä jossain vaiheessa joka tapauksessa; en osaa kuvitella sitä enää taaperon huoneeseen. Tai sitten siinä vaiheessa lapsen huone vaihtuisi viereiseen makuuhuoneeseen; mustavalkoraitaisen seinän huoneeseen toisi kivasti eloa lelujen räikeät värit.

cats9

On tässä miettiminen, johon toivoisinkin nyt saavani apua ja ideoita teiltä! Mitä te tekisitte: jättäisittekö ruusutapetin paikoilleen? Jos ette, millä sen korvaisitte? Ja nythän on kyse sitten lähinnä vauva-ajan huoneen sisustuksesta, taaperoikäisenä tilanne on jo toinen ja räikeät värit ottavat epäilemättä vallan, kuten kuuluukin :).