Tosin härkä-horoskoopin itselleen valinnut vauvamme edelleen masun sisäpuolella… Tärkein uutinen on toki se, että hän voi siellä hyvin, mutta kyllä tällainen käynnistelyprosessi hieman omaa kärsivällisyyttä koetteli. Kolmen päivän kypsyttelypillerit eivät tehonneet, joten nyt ei auta kuin odotella, jos luonto alkaisi hoitaa omaa osuuttaan. Oikein muuta ei tässä tilanteessa ole tehtävissä.
Vietän nyt pari välipäivää kotona ja sen jälkeen käyn osastolla kontrollissa. Vasta sitten seuraavien osastotutkimusten jälkeen mietimme, miten etenemme, joten pieniä askelia kerrallaan…
Sydän oli pakahtua onnesta, kun pääsin kotiin kissoja halimaan! Huomasin heti, että jotain muutosta mahan kanssa on tapahtunut, sillä oli huomattavasti vaikeampi kumartua nostamaan kissoja lattialta syliin kuin vielä lauantaina. Nuorempi kisuneiti, söpö pulloposkeni, otti paluuni ihan lunkisti eikä juurikaan tunteitaan näyttänyt. Näytti lähinnä siltä, että henki salpautuu, kun rutistin niin kovasti :D. Vanhempi kisu antoi kunnolla halia, voi pientä <3. Turkkinsa näytti hieman paremmalta: ei uusia kaljuja kohtia ja karva näyttäisi alkaneen kasvaa hyvin takaisin! Täytyykin tästä seuraavaksi soittaa eläinlääkärillemme Ouluun ja kysyä jatkosta: tarvitseeko kisu vielä lääkekuuriaan vai miten etenemme.
Heti kun olin kisut halinut, kaaduin omaan sänkyyn makoisille päikkäreille. Voi elämä miten maailman paras sänky se tyynyineen ja peittoineen onkaan; niin muhkea ja miten helppo sieltä onkaan nousta ylös! Kolme huonohkoa yötä takana, joten ensi yönä varmasti uni maistuu. Otan nämä kotipäivät nyt ihan rentoilun kannalta ja lakkaan yrittämästä mitään kikkoja synnytyksen käynnistämiseksi. Ehkä jos nyt ahkerasti saunoisi ja jatkaisi akupisteiden painelua (uskon siihen, sellaisia tuntemuksia se kohdussa aiheuttaa!), mutta antaisi luonnon hoitaa loput. Olen nimittäin sitä mieltä, että jos koko ajan yrittää vauhdittaa asiaa, on jatkuvassa jännitystilassa eikä kroppa taatusti tee yhteistyötä. Tehokas keino voi siis olla se, että lakkaa yrittämästä liikoja, ajattelee mahdollisuuksien mukaan muita asioita ja pysyy aivan rentona.
Nämä kuvat eivät liity asiaan millään tavalla, mutta kuvastavat ehkä sitä, että yritän kääntää ajatukseni johonkin toisaalle ;).
Vaikka osastolla mukavat oltavat olikin ja hoitajat aivan ihania, niin kyllä näitä aurinkoisia kevätpäiviä vain mielellään kotona viettää! Ennen saunaa jokin kiva kävelylenkki ilta-auringossa ja sitten ajoissa nukkumaan. Kyllä koti on koti eikä tämänveroista paikkaa maailmassa ole toista! <3
(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)