/

 

Marraskuun puoliväli lähestyy jo, joten ei lainkaan liian aikaista pohtia kodin tulevan joulun sisustusta. Mennäkkö vanhalla tyylillä vai tehdä ehkä jokunen pieni hankinta, vaihteluhan tunnetusti virkistää! Aina ei tarvitse uusia kaikkea lattiasta kattoon, vaan jo muutamallakin pienellä jutulla saa uudenlaista jouluilmettä aikaan. Mutta jos tuntuukin siltä, että omaan joulukotiin ei nyt mitään täydennystä kaipaile, niin ehkäpä joku läheinen kaipaa. Joululahjoja voi siis alkaa miettimään jo nyt ja välttää siten ne viime hetken kaupoille ryntäilyt.

Näiltä pohjilta lähdin ilolla mukaan Indiedaysin ja Hobby Hallin yhteistyökampanjaan. Nyt hieman jotain erilaista valkoisen värin ystävälle: vaaleaa, mutta mukana myös sitä ehkä perinteisintä jouluväriä – punaista! Lähdin nimittäin etsimään joulufiilistä kotiini pienillä punaisilla piristyksillä. Täällä kaunis valkoinen lumimaisema on kohta muisto vain, nyyh, joten ikkunaruutujen sijaan katse paljon mieluummin tähän ruutuun, sillä katsokaas mitä Hobby Hallin Päävärinä punainen -teeman valikoimista poimin:

Kuvakansiot1

Jouluun kuuluu mielestäni hyvät unet ja lepääminen, rauhoittuminen kotiin. Yöunia yöllä ja päiväunia päivällä – nehän maistuu, jos makuuhuoneessakin on kaunis ja lämmin joulutunnelma! Makuuhuonetta voisin somistaa ylläolevassa kollaasissa näkyvillä tuotteilla. On ihan makuasia, käyttäisikö näistä useampia vai vain yhtä; jo yhdelläkin nappivalinnalla (kuten esimerkiksi joulunpunaisilla Koodi Pellavapaneeliverhoilla) saa makuuhuoneeseen joulun tuntua!
Tykästyin perinteikkäästä joulusta viestiviin Koodi Heta-tyynynpäällisiin, olisi mukava nähdä tuollaiset modernin tyylin joulukodissa – sopisivat mielestäni nimittäin sellaiseenkin aivan loistavasti! Minulla on tapana pedata sänkyyn joulunpyhien ajaksi punaiset joululakanat; Pioni Viesti-pussilakanasetit ajaisivat asian vallan mainiosti. Aarikan Pyry Pakkanen ja Neiti Pakkanen sängynpäätyyn pitämään vahtia ja tähtikuvioiset Pääläri-kynttilälyhdyt tunnelmaa luomaan; niihin voi sitten aamulla ensimmäisenä sytytellä kynttilät samalla kun nautiskelee päivän ensimmäistä glögikupposta vällyjen välissä! Raitafani rakastaa raitoja myös jouluna ja niitähän Marimekon Tasaraita-trikootyynyliina tarjoaa – lisää muhkeutta joulupetaukseen!

Hyvien unien lisäksi jouluna tietysti syödään, syödään ja syödään. Oli kyseessä sitten ruokapöydässä nautittu pitemmän kaavan päivällinen tai olohuoneen sohvapöydällä tapahtuva jouluherkuttelu, niin ympärille on mukava luoda joulutunnelmaa. Aarikan puiset pöytäkoristeet, modernin linjakkaat Kajo-ulkolyhdyt sekä perinteisen joulutyylin Koodi Malla-kaitaliinat muodostavat jo aivan ihastuttavan kolmikon! Vedä nojatuoli ihan sohvapöydän viereen, nojaile mukavasti Koodi Heinä-tyynynpäällisillä verhoiltuihin tyynyihin ja nautiskele joulun antimista Heinä-kaitaliinoin katetulta pöydältä. Kattauksen kruununa Iittalan Aalto-maljakko sävyssä karpalo. Anna joulumusiikin ja kynttilänliekkien täyttää huone ja lämpimän joulutunnelman täyttää mieli – nauti!

Kuvakansiot1-001
Niin alkoi jouluttaa, että oli tässä kesken kaiken laitettava joululaulut soimaan! Mutta siinäpäs omia suosikkejani tästä Päävärinä punainen -teemasta. (Jos haluatte kurkata, mitä harmaalla värillä saisi aikaan, niin kannattaa piipahtaa Soilen blogissa tulevana keskiviikkona!) Näiden minun suosikkieni pohjalta valittiin kiva ylläri teille! Ylläri sisältää seuraavat allaolevassa kuvassa näkyvät tuotteet: Koodi Heinä-tyynynpäälliset sekä Heinä-kaitaliinat, Aarikan pöytäkoristeet sekä Kajo-ulkolyhdyt (palkinnon arvo noin 100 euroa):

Indiedays_palkinto_J714_AllYouNeedIsWhite

Mielestäni paketin sisältö on aivan ihana ja todella monenlaiseen sisustukseen sopiva! Mielelläni käynnistän kilpailun, jossa joku teistä saa näillä tuotteilla luoda sen oman pienen jouluhetkensä kotiinsa. Jos haluat lähteä palkintoa tavoittelemaan, jätä kommentti tähän postaukseen nimimerkin ja sähköpostiosoitteen kera (sähköpostiosoite näkyy ainoastaan minulle, jos jätätte sen sille varatulle riville ja auttaa minua voittajan tavoittamisessa). Arvontakommentissanne teidän tulisi tuotelinkin kera kertoa oma suosikkituotteenne Hobby Hallin valikoimasta. Eli linkitä suosikkituotteesi osallistumiskommenttiisi ja perustele, miksi juuri se tuote on suosikkisi. Näin joulun alla tontut ovat erityisen tarkkoja sääntöjen suhteen eli älä unohda tuotelinkkiä osallistumiskommentistasi, ethän! Osallistumisaikaa on aina 15.11.2014 klo 22 saakka. Kilpailu on päättynyt.

Onnea kilpailuun!

 

/

 

Tähän mennessä olemme isänpäivisin muistaneet ainoastaan omia isukkejamme, tänä vuonna sellainen löytyy myös omasta perheestämme. Ensimmäistä äitienpäivää vietimme synnärillä vauvan ollessa kolmen vuorokauden ikäinen. Ensimmäistä isänpäivää olemme viettäneet tänään vauvan täytettyä eilen puoli vuotta. Päivä alkoi kivoilla kylkipotkuilla, joita tuo pieni aarteemme välissämme heräillessään jakeli. Ennätysaikaisin hänelle: jo kahdeksalta! Nousimme sitten pikkuhiljaa ja minä suuntasin keittiöön isänpäiväaamiaista valmistamaan. Kysyin illalla mieheltä, haluaako aamiaisen sänkyyn; ei kuulemma, joten nautimme sen pöydässä. Itsekin mielelläni nautin ruuan katetun pöydän ääressä, mutta esim. palan kakkua voi syödä sängyssäkin :).

007

002-crop

Miehen tuntien tiesin, että pekonia olisi hyvä olla ja sen kaveriksi munakokkelia. Sämpylöitä sydänmuoteilla tehtyine juusto- ja kurkkusiivuineen, teetä ja hedelmiä sekä makeita kakkuja. Niitä leivoin vauvan synttäreille jo perjantaina ja niitä herkutellaan edelleen! Kynttilöitä ja kauniisti katettu pöytä, sillä kattaus on tunnetusti puoli ruokaa. Ehkä ne miehetkin arvostavat nätiksi laitettua pöytää, vaikka eivät siitä yleensä mainitsekaan. Ainakin itsestä tuntuu mukavalta kutsua päivänsankari nätiksi katetun pöydän äärelle. Kokki sai kiitoksen, kun päivänsankarin mukaan pekonissa oli juuri täydellinen rapeusaste ja munakokkelikin oli herkullisen pehmeää – kuulemma parempaa kuin hotelleissa, ohhoh!

305

291

Aamiaishetken lopussa annoin miehelle vielä kortin ja pysyvän muiston tästä ensimmäisestä isänpäivästä: kehystetyn valokuvan hänestä ja pojastamme. Otin kuvan kivalla perhelomallamme vajaa kuukausi sitten. Miehen reaktio oli niin aito ja liikuttava, että kyyneliltä ei kyllä vältytty pöydän kummallakaan puolen.

322

Äsken ostin portaille ilmestyneeltä pieneltä salibandyn pelaajalta rasian pipareita, taidanpa lämmittää tälle illalle vielä vaniljaiset glögit niiden kaveriksi.

Lämpöistä Isänpäivän iltaa! 

 

/

 

Silloin kun sinä synnyit, paistoiko aurinko? Oliko taivaalla pilvi,  tähtien karkelo?

Silloin kun sinä synnyit, olihan kaunista niin. Lapsonen, et tiedä, kuinka sinua odotettiin.

-Anna-Mari Kaskinen-

  Juuri tällä kellonlyömällä tasan puoli vuotta sitten minun ollessa nukutettuna ja miehen viettäessä lähettyvillä olevassa synnytyssalissa elämänsä pisimpiä minuutteja, näki poikamme päivänvalon. Tuon päivän tapahtumat kirjasin Erään torstain synnytyskertomus -postaukseeni. Kulunut aika tuntuu pitkältä, mutta kuitenkin niin lyhyeltä. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna se on ollut yksi hujaus. Vauvavuodesta jo puolet on ohi. Se on haikeaa, vähän surullistakin, mutta myös ihana asia. Vauva kasvaa ja kehittyy, tutkii innokkaan uteliaana ympäröivää maailmaa ja oppii uusia asioita huimaa vauhtia. Joskus aivan hämmästelen; nytkö osaat tehdä jo noin! Muistan miten nauratti, kun hän sylissäni ollessaan meinasi ensimmäistä kertaa tarttua kädessäni olevaan vesilasiin – aivan säikähdin. Siitäkin jo pari kuukautta! Sen jälkeen siitä tuli pysyvä tapa: joka kerta olisi saatava se, mikä toisella on kädessä… Ei tässä voi kuin vieressä ihastuksesta huokailla ja hämmästellä. Toivottavasti olen osannut nauttia näistä jokaisesta hetkestä täysin sydämin, sillä näitä ei saa enää koskaan takaisin. Ne pienimmät vauvahetket on nyt ohitse. Vaikka joskus toinen lapsi suotaisiinkin, ei se ole sama asia eikä samanlaista, koska kyseessä ei ole tämä sama lapsi. Tämän mussukan kanssa emme enää näitä hetkiä uudestaan koe.

Kaunis pieni ihminen Sä olet ainutlaatuinen Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan

-Johanna Kurkela-

Meidän rakas pikku-M <3 <3 <3.

054-crop

Jo ja samaan aikaan vasta puolen vuoden ajan elämäni on ollut täysin erilaista kuin aikaisemmin. Nyt tuntuu, etten oikein edes muista millaista se oli ennen tuota pientä poikaa. Miten pärjäsimmekään ilman häntä niin pitkään, en oikein käsitä. Kun otan hänet syliini, tuntuu, kuin hän olisi ollut siinä aina. Sylissäni on juuri sellaiset kuopat ja onkalot, joihin tuo pieni poika sujahtaa kuin hanska käteen. Se on hänen paikkansa. Reilu viikko sitten vauva oli flunssassa, hänellä oli yhtenä yönä myös lämpöä. Aikaisin aamulla sen huomasin ja lääkitsin, vauvaa itketti. Mikään ei tuntunut auttavan ja ensimmäistä kertaa ikinä kieltäytyi myös rinnasta. Laitoin hänet pieneen kippura-asentoon syliini ja hyssyttelin, painoin korvansa sydämeni kohdalle ja siihen hän rauhoittui heti, unikin tuli parissa minuutissa. Siinä väsyneenä useamman viikon huonojen yöunien jälkeen tukka pystyssä istuessani, vauvan puristaessa paitaani nyrkkiinsä mietin, kuinka onnelliseksi tuo pieni minut tekeekään. Mietin, että taidan olla maailman onnekkain äiti, kun saan olla äiti juuri hänelle. Toivon koko sydämestäni ja enemmänkin, että hän tuntee olonsa onnelliseksi, turvalliseksi ja rakastetuksi. Aina ja joka hetki. 052

Oma pieni poikani, jolla on kasvot iloiset kuin pikku auringolla, kun minua katselet – näen pohjalla silmies sinen, mitä koskaan sydän pyys: sulo niissä on ihmeellinen ja rauha ja täydellisyys.

Koko talven sinua kannoin, kevät toi sinut maailmaan. Kuten elämän sinulle annoin, niin sinulta elämän saan. Sinun käsistäs empimättä otan vastaan kohtalon. Oi pientä, hentoa kättä, miten voimallinen se on!

 -Aale Tynni-

Hyvää puolivuotissyntymäpäivää äitin ja isin aarre <3.