Innostuin sunnuntai-iltana valokuvaamaan lasitettua terassiamme, vaikka terassin sisustus ei olekaan vielä valmis. (Ei kai ne sisustusjutut koskaan…) Eipä kaiken tarvitse aina olla niin tiptop ennen kuin voi ottaa kuvia… Tuon kun aina muistaisi! Ihanasti paistoi muuten aurinko sunnuntaina! Lakaisin terassin myrskyn jäljiltä ja mies leikkasi kasvupyrähdyksen ottaneen nurmikon.

Terassilasit tilasimme Lumonilta. Pääsimme tämän projektin yhteydessä tekemään heidän kanssaan mieluisaa blogiyhteistyötä. Mutta tässäpäs kokonaiskuvia lasitusprojektin lopputuloksesta:

222

Lasitettu osuus on kooltaan noin 15 neliötä (muistin aiemmin virheellisesti hieman isommaksi). Terassi kuitenkin tuntuu isommalta, koska on niin korkea. Etukäteen tiesimme, että haluamme laseista puitteettomat, jotta sisä- ja ulkotilat sulautuvat entistä paremmin yhteen eikä sitä fiilistä ole pystypalkit katkomassa. Halusin myöskin, että kaikki lasit saa tarvittaessa sivuun, jotta kesähelteillä lämpötila ei nouse aivan mahdottomiin lukemiin. Tällä tavoin saa nauttia myös avoterassin tunnelmasta aina silloin tällöin. Maaliskuisesta suunnittelu- ja kustannusarviokäynnistä (Lumon tarjoaa tämän muuten ilmaiseksi!) jäi itselleni vahvasti sellainen mielikuva, että kaikki toiveet, joita minulla lasituksen suhteen oli, Lumon pystyi toteuttamaan.

Näiden kahden ominaisuuden lisäksi kaksi ovea tuntuivat tarpeelliselta: yksi ovi molemmille seinustoille. Näin tilaan saa tuulenvirettä jo pelkästään ovet avaamalla. Ovet saa tarvittaessa lukkoon, joten ei tarvitse aina kotoa lähtiessä murehtia, että mitä jätinkään terassin puolelle…

Tässä alakuvassa laseista kaksi on vedetty sivuun vasemmalle sivulle: ovi ja yksi liukuva lasiseinän osa. Aivan tuonne vasempaan reunaan päätimme jättää 40 cm leveän kiinteän seinänpätkän. Ovesta kulku helpottuu, kun ei tarvitse ihan seinänviertä pitkin hipsiä. Lyhyemmän sivun lasit saa puolestaan nippuun tuonne toiseen reunaan, toisen oven viereen.

228

Lasituksen myötä terassin huonejärjestys muuttui. Tähän asti katoksen alla on ollut terassiruokaryhmä, kun taas sohvaryhmä on ollut taivasalla aurinkotuolien ja aurinkovarjon kera. Noita vanhoja terassikuviani löytyy Pihat ja terassit -tunnisteen alta. Nyt sohvaryhmän sadesuoja jäi tarpeettomaksi, sillä sohva sai pysyvän sadesuojan terassilaseista. Hyvästi sohvatyynyjen kuskaaminen sateelta suojaan ja hyvästi sadesuojan virittäminen – ei tule ikävä! Vieläkin aina sateella tuntuu, että täytyy juosta terassille pelastamaan tekstiilit :D.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maskun kivipöytä sai ympärilleen nuo kauan haaveilemani Toy-tuolit. Niitä ei ollut enää Vepsäläisellä saatavilla kuin neljä kappaletta, mutta eipä tuo enempää kaipaakaan! Jos joskus tuntuu, että täytyy hankkia vielä viides ja kuudes tuoli, voivat ne olla esim. Kartellin valkoiset Masters-tuolit. Siroina muodostaisivat kivan kaverin jykeville Toy-tuoleille! Aiemmat mustat ruokaryhmän tuolit löysivät paikan mökiltä.

Nyt on mukavaa, kun grilliherkkuja voi odotella ihan tuossa grillimestarin vieressä, ruokapöydän ääressä :).

cats

Aurinkovarjo ja pari aurinkotuolia odottelevat vielä varastossa. Ihan vielä ei ole ollut niille kelejä. Täytyy katsoa, mihin ne sitten asettuvat! Aurinkovarjolle tulee kyllä varmasti käyttöä ruokaryhmän yhteydessä, sillä siihen porottaa aurinko aina aamusta alkuiltaan asti. Lasitetulle terassille aurinko paistaa noin klo 17-18 saakka eli hieman aiemmin menee tuo osuus varjoon.

Täytyy käydä tässä joku päivä kesäkukkaostoksilla, sillä pari valkoista isoa ruukkua ovat vielä tyhjillään. Nuo orvokit ostin pojan synttärijuhlille, mutta haluaisin vielä vaaleanpunaisia kukkia. Ainakin pelargoniat viihtyvät paahteisella terassillamme vallan mainiosti.

Kuten kuvasta näkyy, pääsee terassille suoraan ruokailutilan pariovista. Koska nämä pariovet on suurimmaksi osaksi lasia ja koska meillä asustaa kaksi kissaa, jotka sattuvat harrastamaan tiivisteiden napsuttelua (vanhempi ottaa tiivisteestä usein kunnon ritsaotteen :/), karkaa lämpö raoista etenkin talvisin. Tällä lasitetulla terassilla saamme varmasti helpotusta tähänkin pulmaan!

276

cats

Lasituksessa on mielestäni niin lukuisia hyviä puolia, etten osaa laittaa niitä edes mihinkään järjestykseen enkä osaa sanoa mille sijalle tämä sijoittuu, mutta aika kärkeen: edes jokin osa terassista säilyy siitepölyttömänä! Tonttimme rajautuu takapihan puolelta metsään, joten ei varmaan tarvitse edes sanoa, miten kaunis keltainen verho terassiamme alkukesäisin päällystää… Joten aika tehokkaasti taidan pitää lasiseinät ummessa siitepölykausina! Seinäosien väleissä on 3 mm raot, joten ei sieltä täysin happi lopu silloinkaan. Noihin rakoihin laitamme syys-talvikaudella Lumonin kirkkaat T-listat, ovat silloin varmastikin kätevät, vaikka noin pienestä raosta ei kuulemma vesi- tai lumisade läpi tulekaan. 

289

Olemme kyllä niin onnessamme tästä uudesta kesäolohuoneestamme. Siellä tuli viikonloppuna piipahdettua tämän tästä; oikeastaan suurin osa viikonlopusta tuli vietettyä terassilla. Mies sanoikin sunnuntaina, kun olimme kaikki terassilla kissoja myöten, että tuskin tässä nyt istuisimme, jos ei olisi noita laseja. Niinpä! Eilen oli ensimmäinen päivä, kun en käynyt terassilla lainkaan. Huomasin asian illalla ja sitten olikin pakko käydä siellä pyörähtämässä, ihan vain siksi, koska nyt meillä on lasitettu terassi. Mies teki saman perässä, kyllä mua nauratti :D.

cats

Tiedättekö sen perjantaitunteen, kun viikonloppu on alkamaisillaan? Musta tuntuu nyt koko ajan siltä, kun suunnittelen kaikkia juttuja terassille! Ei sen tarvitse olla mitään isoa: jo tee- tai cappuccinokupponen lasiterassin nurkassa saa aikaan sen saman ihanan kutkuttavan fiiliksen! Ihan kuin olisi lomalla, kotona! Enkä muuten liioittele sitten yhtään! Ja musta alkaa kuulkaas vahvasti tuntumaan siltä, että omin tuon kesäolohuoneen kohta täysin itselleni… Olen laittanut sinne jo vaaleanpunaisen sävyjäkin ikään kuin vihjeeksi… Tosin nuo matikaiseni voivat olla eri mieltä (miehestä ja pojasta nyt puhumattakaan!), sen verran hyvin näyttävät siellä viihtyvän. Otan tässä joku päivä kuvia heidänkin terassielämästään, pysykäähän kanavalla!

Kyllä – yksi Iso haave on toteutunut!

 

Mitenkäs teidän yksivuotiaat? Millaisia tapoja ja luonteenpiirteitä löytyy?

Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota pojan päivä päivältä vahvistuvaan omaan tahtoon. Tässä jäävät kohta vanhemmat täysin toiselle sijalle (ovat oikeastaan tainneet jäädä jo…)! On muutamia juttuja, joihin hän valikoi toisen vanhemman… Esim. jos isi syöttää iltapuuron, sitä ei yksinkertaisesti syödä. Silloin itketään ja huidotaan käsillä niin että puurokulho lusikoineen lentää. Eli jos haluaa pojan käyvän nukkumaan maha täynnä, on minun paras hoitaa iltapuuron syöttäminen. Yöunille taas ei käydä äitin kanssa; äitin kanssa vain pelleillään ja sängyssä noustaan istumaan aivan koko ajan. Sata kertaa minuutissa. Jos estän tuon jatkuvan nousemisen, huutaa pää punaisena vaikka kaksi tuntia. Testattu on. Joten jos haluaa pojan käyvän yöunille normiaikaan ilman itkuja, on miehen paras hoitaa nukuttaminen. Hoituu siten 5-15 minuutissa.

Kaikenlaisia kausiahan aina on, mutta näitä tapoja on kestänyt jo kuukauden eikä loppua näy. Tosin eihän tämä (vielä ainakaan) mikään ongelma ole; itse kun hoidin kaikki pojan nukuttamiset ensimmäiset kymmenen kuukautta, annan ihan mielelläni vuoron toiselle…

086

Entä miten opettaa 1-vuotiaalle, että joku asia on kielletty? Tai oikeastaan saada hänet tottelemaan… Hän ymmärtää kyllä tasan tarkkaan ei-sanan merkityksen, mutta ei tottele kieltoa, kun kuulee sen vanhemmiltaan. Isovanhempiaan kyllä uskoo :D. Meillä on kotona kiellettyjä paikkoja takkaluukku, TV:n ympäristö laitteineen (lähinnä kaappien sisällä olevat laitteet) sekä kissojen ruokalaatikko. Niinpä noita kohti pyritään koko ajan. Ainoastaan harhauttaminen jollain toisella mielenkiintoisella (ja sallitulla) jutulla auttaa. Useimmiten. Mutta kun ei joka hetki voi olla vieressä leikkimässä, on kotitöitä ja ruuanlaittoa sun muuta.

En muista montako kertaa sain tänäänkin hakea pojan pois digiboxilta. Nostin joka kerta sylissä kauemmas, poika nauraa kihersi. Ja teki saman uudestaan turbonopeudella. Ja se pureminen! Puri käsivarteeni eilen illalla niin kipeästi, että kyyneleet kihahtivat silmiini. Päästin samalla spontaanin kipukiljaisun, jolle poika vain kikatti. Kun sanon totisena ei saa purra, puree omaa kättään, jos ei muuta ole lähettyvillä… Niin ja nyt jo kolmena päivänä en ole meinannut kelvata päiväunille laittajaksikaan! Puoli tuntia on tuohonkin mennyt joka päivä. Vaihdan lauluja sen sata kertaa, kunnes yhtäkkiä joku kelpaakin. Eilen ja tänään vaihdoin jo englanninkielisiin tuutulauluihin, kun en enää suomenkielisiä keksinyt :D.

Olen tässä pikkuhiljaa huomannut siirtyneeni vauvavuoden haasteista ihan uudenlaisiin haasteisiin, joten olisi mielenkiintoista kuulla, miten muilla! :)

069

Postauksen kuvat otin pojan yksivuotisjuhlissa pari viikkoa sitten. Joku toivoi postausta pojan saamista lahjoista, laitan toteutuslistalle!

Viikko alkoi kyllä niin sateisena ja koleana, että tänään on selvästi saunailta! Lisäksi ajattelin pedata sänkyyn puhtaat vuodevaatteet; niihin on ihana sitten illalla saunan jälkeen käpertyä. Mukavaa toukokuun viimeistä viikkoa! Ei millään uskoisi, että ihan kesäkuun kynnyksellä ollaan…

 

Jos eilinen alkoi sään päivittelyllä, niin tänään ylistetään säätä. Ihana aurinko! <3

Haimme pojan mummolasta kotiin puoliltapäivin; emme malttaneet odottaa pidempään, niin kova ikävä oli. Nyt hän nukkuu päiväunia omassa sängyssään ja me miehen ja kissojen kanssa laiskottelemme. Tein itselleni ihanan lekottelunurkkauksen terassille. Voi pojat, kyllä kelpaa!

176

Huomenna starttaava viikko tulee olemaan itselleni melkoisen kiireinen – joka päivälle on erilaisia juttuja ja tapaamisia sovittuna, suurin osa blogiin liittyen. Tällaiset aikataulutetut jutut onkin aika harvinaisia näin vanhempainvapaalla! Kiireitä, mutta mukavia kiireitä, joten ei mitään valittamista.

Uusi terassi on tulossa esittelyyn ihan tässä lähiaikoina, täytyy vain ensin ehtiä valokuvaamaan kokonaisuutta.

177

Tänne terassille linnoittauduttuani alkoi päivä päivältä lähestyvä kesä pyörimään mielessä entistä tiiviimmin. Kesä ja kesälomasuunnitelmat. Tukholman reissu olisi haaveissa ja mies puhui tänään jotain Korkeasaaresta… Olisikohan siellä vielä noin pienelle elämyksiä vai kannattaisiko odottaa vuosi..?

Ruukussa äitienpäiväruusuni. En osannut päättää, istutanko sen maahan vai laitanko ruukkuun, joten tuossa se vielä odottelee…

185

Eilinen paljuilta oli niin mukava että! Mutta kyllä kuulkaas tunti paljussa vie mehut tehokkaasti! Hieman haaveilen pulahtamisesta sinne tänäänkin, kun poika on käynyt yöunille… Täytyypä miettiä! Aurinkoista sunnuntain jatkoa!