Aurinkoista lauantaipäivää! En tiedä uskaltaako tätä ääneen edes mainita, mutta tänne kirjoittaminenhan ei sitä ole, joten hehkutan, että pojallamme on ihana viikonloppurytmi! Hän nukkuu viikonloppuaamuisin selvästi arkiaamuja pitempään. Hassua, mutta totta! Tänäkin aamuna kuului äiiti vasta vartin yli kahdeksan.

Oli niin mukavaa nousta koko perhe yhdessä uuteen päivään. Sytyttelin heti keittiöön mennessäni pöytäkynttilät ja pallovalot; oli niin tunnelmallista, että oli pakko kysyä mieheltä, haittaisiko pieni joulumusiikkituokio :D Silmiään pyöritellen suostui ja niin Michael Bublén pehmeä ääni sulostutti aamiaishetkeämme.

kynttilät

Terassilasit olivat kivan huuruiset, joka sai terassin näyttämään ihan erilaiselta. Oli heti pakko napata kuva tuosta näkymästä, jota aamiaispöydästä käsin katselin. Terassi valmiina talveen -postauksestani tutut lampaantaljat ovat edelleen terassilla. Tykkään niistä niin kovasti, etten halunnut pinota niitä mihinkään nurkkaan kaverilleni palautusta odottamaan, vaan saavat ihastuttaa näillä paikoillaan siihen asti.

017

Heti aamiaisen jälkeen suunnistimme uimahallille vauvauintiin. Vaikka poika ei mikään vauva enää olekaan, niin siirrymme perheuinnin puolelle vasta muutaman viikon kuluttua. Tänään oli kyllä niin erityisen mukava uintikerta! Aina poika on nauttinut uintireissuistamme ja se onkin syy, että olemme tätä harrastusta jatkaneet, mutta tänään hän otti taas ihan uuden edistysaskeleen. Esim. sukellettaessa hymyili erittäin leveästi ja hihkui, ennen ollut kasvot ihan peruslukemilla. Tänään hän myöskin innostui ihan eri tavalla altaan reunalla olevasta pikkutuolista. Kun nostin hänet tuoliin istumaan ja pyysin sukeltamaan luokseni, teki sen heti aivan innoissaan, kun aiemmin on puristanut tuolin käsinojia rystyset valkoisina! Toistimme tuon ainakin viisi kertaa ja joka kerralla hän sukelsi hieman syvemmälle. Ja se ilme siinä tuolissa istuessa, ennen kuin tiputti itsensä veteen – se on niin elävänä mielessäni. Siinä oli sellaista intoa ja pidäteltyä riemua, että en ole aiemmin sukellettaessa sitä nähnyt. Tuollaisen oman lapsen riemun todistaminen noin läheltä tuo itselle kyllä niin hyvän mielen, ettei sitä osaa sanoin kuvaillakaan!

lasiterassi

Mua niin naurattaa meidän kattimatit! Vanhempi ei ole moksiskaan näistä terassin lampaantaljoista; nukkuikin yhtenä päivänä taljakasan päällä pienen tovin. Tämä toinen taas suti laminaattiin niin kivat viirut että huhhahhei! Meidän aina niin kovin rohkea matikainen on löytänyt jotain äärimmäisen pelottavaa: lampaantaljan :D. Huomaa tuo peppu matalana ja silmät lautasen kokoisina -asento tuossa kuvassa – se kertoo kaiken! Uskaltautui sentään samaan tilaan mokomien ryökäleiden kanssa…

Leppoisaa lauantaita teille! Olen ihan fiiliksissä – joulun kohokohtaan eli jouluaattoon on tasan kaksi kuukautta! ♥

Pirtsakkaa syyspäivää blogimaailmaan! Heti alkuun pahoittelut ”pienimuotoisesta” kuvatulvasta – en mahtanut itselleni mitään! Mutta kerrankos sitä syksyä ja alkavaa talvea fiilistellään, vai mitä :)

015

Pääsin nyt ensimmäistä kertaa sisustelemaan lasitettua terassiamme syyslookiin. Näin etukäteen mielessäni useita lyhtyjä, upean punaisia kanervia ja muhkeita lampaantaljoja.

083

Monissa sisustuskuvissa näkee nykyään tällaisia pitkäkarvaisia taljoja.

067

008

068

syysterassi

Istuinaluset sopivat kuin nenä päähän Toy-tuoleihini! Ilman lämmikkeitä taitavat olla talvisin vähän turhan kylmät istua. Mietin, että nämä on varmasti käteviä myös potkukelkan kyydissä istuvan peffan alla! Toki lampaantaljakin toimii, mutta nämä eivät roikkuisi lumessa.

009

lampaantaljat

Terassisohva siirtyi talveksi varastoon, mutta nojatuolit saivat jäädä. Niinpä nekin saivat taljat ylleen.

Isoimmat taljat toimivat hyvin mattoinakin! Matoista puheenollen, meillä on ollut aikomuksena hankkia terassille terassimatto, mutta se on vielä toistaiseksi jäänyt. Värivaihtoehtoja on meidän makuumme kaksi: tummanharmaa ja vaaleanharmaa (joka on sellaisen meleeratun harmaan sävyinen) – kumman te valitsisitte?

024

025

022

018

Siirsin nämä kauan haaveilemani ja vihdoin täksi kesäksi hankkimani tuolit taivasalta lasiterassin suojaan. En halunnut piilottaa niitä varastoon talveksi, vaan näin voin ihastella niitä päivittäin läpi vuoden. Voisi näyttää aika hyvältä se viime jouluksi hankkimani valkoinen joulukuusi tämän valkoisen nelikon kaverina? :P

056

Voitteko kuvitella, että jouluun on enää pari kuukautta! Itse mietin lähes päivittäin, mihin tämä lokakuuKIN on hävinnyt… Ihanaa miettiä kaikkia joulujuttuja, kuten joulumarkkinoita ja -messuja! Kokkolan Mannerheiminaukiolla pidetään tänäkin vuonna Vanhankaupungin Joulumarkkinat välillä 4.-13.12.2015. Mm. tämän Instagram-kuvan nappasin tuolta samaiselta kojulta viime vuonna! Oi että, alkoi ihan jouluttaa!

078

Tunnelmallista päivää täällä piipahtaville! Tämä sää vaatii aivan ehdottomasti ja reilusti kynttilöitä sekä kupposen kuumaa ♥

kissa

Kävimme eilen pojan kanssa pienellä puutarhakierroksella enkä malttanut olla ostamatta erään puutarhaliikkeen viimeistä valkoista pallohortensiaa, vaikka en keksinytkään sille heti sijoituspaikkaa… Päätin laittaa sen odotteluajaksi ruukkuun ja etupihaa ihastuttamaan. Kuten puutarhurikin sanoi, sen voi ikään kuin valeistuttaa ensimmäiseksi talveksi, jos piha on kesken eikä sopivaa paikkaa heti tunnu löytyvän.

pallohortensia

Tosi kauniit ja isot kukat! Etupihalle en sitä kuitenkaan ajatellut istuttaa, sillä etupihalla kasvaa jo lumipalloheisi, mutta katsotaan… Toisesta puutarhaliikkeestä ostin tuon kauan mielessäni pyörineen pyöreän, valkoisen ruukun. Niin ihana ja tuota voi hyvin käyttää sisälläkin isomman viherkasvin kera.

Tosin näen jo mielessäni ensi kesän ja takapihamme valmiin istutusalueen. Siellä tuo ruukku olisi yhdellä askelpolkulaatalla, sisällään villinä kasvava viiruhelpi valkoisten koristekivien kera, jotka toimitettiinkin pihallemme tänään! En tokikaan yhtä ruukkuistutusta varten niitä tilannut ;).

pyöreä ruukku

Näistä kuvista näkyy hyvin tuo inhottava valkoinen aine (härme nimeltään), jota muurikivistämme puskee läpi. Todella harmillista, ettei sitä saa millään pois. Kuulemma vain aika auttaa, mutta kuinkahan pitkä aika..? Ovat olleet paikoillaan jo nelisen vuotta ja tuntuu, että ilmiö vain lisääntyy… Näyttää silmiini epäsiistiltä, mutta ei se auta kuin tottua. Onpa tuolla pihalla muutakin hommaa, rikkaruohojen nyppimistä riittäisi vaikka joka päivälle.

etupiha

Etupihan istutusalue on valmis, heinät istutan vielä tänään iltasella, koska eilen siihen ei jäänyt aikaa. Laitoimme pallotuijan molemmin puolin yhdet aurinkokennovalaisimet, jotka näyttävät kivoilta iltaisin. Alueen aurinkoisimpaan kohtaan voisi ehkä istuttaa muutamia valkoisia krookuksia, joskus tässä syksyn mittaan… Syksy saapui jotenkin yllättäen; viime viikonloppuna oli vielä niin lämmin ja nyt on niin vilpoisaa että!
Pallotuijan ja kartiovalkokuuset olemme istuttaneet kolme vuotta sitten syksyllä (samoin kuin aiemmissa kuvissa näkyvät timanttituijat). Ovat selvinneet talvista oikein mallikkaasti, olemme kyllä huputtaneetkin ne joka kevät helmi-maaliskuusta lähtien aina toukokuulle saakka.

istutusalue

Nyt taidan nautiskella vielä kupposen teetä parin suklaapalan kera – kiitokset eilen saapuneesta yllärisuklaasta sinä yksi ihana siellä! :)