/

Reilu viikko sitten esittelin täällä Aivan ihana koti -postauksessani ruotsalaiskodin, josta tekin tykkäsitte kovasti! Myös veljeni ja hänen tyttöystävänsä lukevat blogiani ja veljeni mainitsikin juuri tuossa kyseisessä postauksessa näkyneen kattovalaisimen, tämän:

SFD4DACED3383FF4CE5B72CC8704D290622_1200x

Hän haluaisi tietää tuon valaisimen alkuperän. Itse en osannut asiassa auttaa ja niinpä tulikin mieleeni kysyä asiaa teiltä. Sattuuko joku teistä tietämään, mikä valaisin on kyseessä tai missä myytäisiin edes hieman tuonkaltaisia kattovalaisimia?

(Kuva lainattu 55 kvadrat.)

/

Tätä ei kyllä kukaan usko, mutta tuon yhden jakkaran matka kotiimme kesti aika tarkalleen vuoden! Voi älytön, kyllä oli kuulkaas ison vaivan takana! Ehkä sitä nyt sitten arvostaa entistä enemmän, kun sen hankinta oli niin vaivalloista?

Toki sitä arvostaa suuresti erään toisenkin asian vuoksi… Nimittäin viime vuoden lokakuussa äänestitte blogini vuoden inspiroivimmaksi sisustusblogiksi (postaus Pää pyörällä!) ja siitä voitosta sain palkinnoksi lahjakortin Stockmannille. Mietin tarkkaan, mihin lahjakortin käyttäisin. Halusin sen olevan jotain, josta olen haaveillut ja jotain, joka kestää aikaa. Jokin sellainen asia, jota katsoessa/käyttäessä muistaa sen, miten ja mitä kautta se on hankittu. Nyt tästä Artekin E60-jakkarasta muistan aina teidät ja blogini sekä poikani syntymävuoden. ♥

artek

Miksi sitten kesti niin kauan, ennen kuin sain jakkaran luokseni? No ensinnäkin, Stockmannin verkkokaupassa ei käy lahjakortti eli se oli käytettävä myymälässä. Kävinkin sitten viime vuonna loppuvuodesta inspiskierroksella Oulun Stockalla; mietin, mitä lahjakortilla hankkisin. Jätin asian hautumaan… Kun sitten taas seuraavalla kerralla olin Oulussa, ajattelin, että nyt käytän samalla lahjakorttini. Ai, teillä ei enää olekaan huonekaluja??? Maaliskuussa olimme minilomalla Tampereella – hankinpas nyt samalla sen jakkaran! Ai Tampereen Stockmannilla ei ole ollenkaan huonekalupuolta, hmm… Pari seuraavaa Oulun reissua tulivat puolestaan niin lyhyellä varoitusajalla, että en ehtinyt tilata jakkaraa Oulun myymälään noutoani odottamaan. Kunnes koitti tämä syksy ja reilun viikon takainen miniloma Ouluun. Tästä tiesimme hyvissä ajoin, joten ehdin tilata jakkaran Ouluun minua odottamaan. Se ehtikin odotella siellä reilusti yli kuukauden, sillä reissumme siirtyi, mutta nyt se on v-i-h-d-o-i-n kotonamme!

022

Palkintotaulukin on ehtinyt kivasti tänä aikana pölyyntymään…
Jakkara on mielestäni tosi kaunis. Lisäksi se on ihanan monikäyttöinen! Käy moneen eri käyttötarkoitukseen aina lisäistuimesta sivu- ja kukkapöytään asti. Mietin pitkään tuota istuinosan sävyä: olisiko se valkoinen vai musta laminaatti. Päädyin lopulta valkoiseen, mutta ehkä jonain päivänä tulee sen mustankin aika, sen näkee sitten!

012

Mutta tällainen tarina tällä jakkarallani! Vaikka tuosta voitosta onkin jo vuosi aikaa, on se minulle edelleen erittäin merkityksellinen asia. Lämpimät kiitokseni teille, kun blogiani tuolloin äänestitte! Mukavaa lokakuista maanantaita!

P.S. Ei ihan sama keli kuin kolme vuotta sitten, nimittäin silloin tänä samana päivänä maa oli niiiiin kauniin valkoinen. Ensilumi oli satanut edellisenä yönä ja heti aamusella kirjoittelin postauksen Ensilumi. Oi mikä upea lumimaisema olohuoneen ikkunoista avautuikaan ♥

/

Aurinkoista lauantaipäivää! En tiedä uskaltaako tätä ääneen edes mainita, mutta tänne kirjoittaminenhan ei sitä ole, joten hehkutan, että pojallamme on ihana viikonloppurytmi! Hän nukkuu viikonloppuaamuisin selvästi arkiaamuja pitempään. Hassua, mutta totta! Tänäkin aamuna kuului äiiti vasta vartin yli kahdeksan.

Oli niin mukavaa nousta koko perhe yhdessä uuteen päivään. Sytyttelin heti keittiöön mennessäni pöytäkynttilät ja pallovalot; oli niin tunnelmallista, että oli pakko kysyä mieheltä, haittaisiko pieni joulumusiikkituokio :D Silmiään pyöritellen suostui ja niin Michael Bublén pehmeä ääni sulostutti aamiaishetkeämme.

kynttilät

Terassilasit olivat kivan huuruiset, joka sai terassin näyttämään ihan erilaiselta. Oli heti pakko napata kuva tuosta näkymästä, jota aamiaispöydästä käsin katselin. Terassi valmiina talveen -postauksestani tutut lampaantaljat ovat edelleen terassilla. Tykkään niistä niin kovasti, etten halunnut pinota niitä mihinkään nurkkaan kaverilleni palautusta odottamaan, vaan saavat ihastuttaa näillä paikoillaan siihen asti.

017

Heti aamiaisen jälkeen suunnistimme uimahallille vauvauintiin. Vaikka poika ei mikään vauva enää olekaan, niin siirrymme perheuinnin puolelle vasta muutaman viikon kuluttua. Tänään oli kyllä niin erityisen mukava uintikerta! Aina poika on nauttinut uintireissuistamme ja se onkin syy, että olemme tätä harrastusta jatkaneet, mutta tänään hän otti taas ihan uuden edistysaskeleen. Esim. sukellettaessa hymyili erittäin leveästi ja hihkui, ennen ollut kasvot ihan peruslukemilla. Tänään hän myöskin innostui ihan eri tavalla altaan reunalla olevasta pikkutuolista. Kun nostin hänet tuoliin istumaan ja pyysin sukeltamaan luokseni, teki sen heti aivan innoissaan, kun aiemmin on puristanut tuolin käsinojia rystyset valkoisina! Toistimme tuon ainakin viisi kertaa ja joka kerralla hän sukelsi hieman syvemmälle. Ja se ilme siinä tuolissa istuessa, ennen kuin tiputti itsensä veteen – se on niin elävänä mielessäni. Siinä oli sellaista intoa ja pidäteltyä riemua, että en ole aiemmin sukellettaessa sitä nähnyt. Tuollaisen oman lapsen riemun todistaminen noin läheltä tuo itselle kyllä niin hyvän mielen, ettei sitä osaa sanoin kuvaillakaan!

lasiterassi

Mua niin naurattaa meidän kattimatit! Vanhempi ei ole moksiskaan näistä terassin lampaantaljoista; nukkuikin yhtenä päivänä taljakasan päällä pienen tovin. Tämä toinen taas suti laminaattiin niin kivat viirut että huhhahhei! Meidän aina niin kovin rohkea matikainen on löytänyt jotain äärimmäisen pelottavaa: lampaantaljan :D. Huomaa tuo peppu matalana ja silmät lautasen kokoisina -asento tuossa kuvassa – se kertoo kaiken! Uskaltautui sentään samaan tilaan mokomien ryökäleiden kanssa…

Leppoisaa lauantaita teille! Olen ihan fiiliksissä – joulun kohokohtaan eli jouluaattoon on tasan kaksi kuukautta! ♥