muuto dots

Nyt ois jengi koossa! Entuudestaan mulla oli näitä Muuton Dots-ripustimia kaksi tammensävyistä: koot S ja M (saatu aikoinaan blogin kautta). Nyt tein FDS:lle pienen kesätilauksen, jonka mukana saapui samalla hieman täydennystä tähän kokoelmaani. Kaikki muut kokoa S, paitsi tosiaan tuo yksi tammensävyinen. Kävi vain niin, etten tilausvaiheessa osannut päättää, mitä sävyjä aulan seinälle loppujen lopuksi haluankaan, joten tuli tilattua vähän kaikkia! Tammisten lisäksi löytyy kaksi valkoista sekä yksi harmaa, musta ja roosa. Olin alunperin ajatellut seinälle viittä ripustinta, mutta mahtuisikohan kaikki nämä seitsemän..? Parillista määrää en osaa valita, joten se on viisi tai seitsemän. Eniten ehkä epäröin tuota mustaa… Mitkä te valitsisitte?

dots

muuto dots

Sitten kun saa (väri)valinnat tehtyä, alkaakin loputon sumpliminen kiinnityspaikkojen kanssa :P. Näin monta onkin hieman hankalampi asetella kivasti, mutta eiköhän siitä ihan silmää miellyttävä kokonaisuus synny. Tämän perjantaipähkinän kera viikonloppua aloittelemaan. Aurinkoa!

Odotan kovasti eilisen kaltaisia lämpimiä päiviä, jotta minäkin tarkenen prätkän kyytiin. Tähän asti mies on käynyt yksin, aina silloin tällöin iltaisin. Muistelin, että viime kesänä en ollut mukana kertaakaan… Jospas tänä kesänä edes pari kertaa!

Alkuviikosta pojan käytyä yöunille, mies hyppäsi prätkän selkään ja minä sipsuttelin terassin puolelle. Sohvalle ihanan pehmoisen ja lämpimän torkkupeiton kera ja uusimpia sisustuslehtiä selailemaan! Torkkupeitto ei ole iltaisin ollut yhtään liikaa, sen verran viileitä ovat heinäkuun illat olleet tähän asti. Tilaan tällä hetkellä Avotakkaa, Divaania ja Glorian Kotia. Jälkimmäisessä yliherkku kansi, joten se valikoitui lukupinosta ensimmäiseksi. Oli pitkä pätkä, kun en tilannut ainoatakaan lehteä. Nyt olen innostunut taas sisustuslehdistä ja ennen kaikkea: inspiroitunut useita kertoja jonkin kivan jutun parissa!

glorian koti

Meidän terassi näyttää vahvasti mummolaterassilta, kiitos pelargonioiden. Mutta kivasti menestyvät auringonpaahteessa, jopa lasituksen sisäpuolella, joten nappivalinta!

lasitettu terassi

Ihanan lämmintä ollut tänäänkin; näin iltaa kohti saimme aurinkoakin. Mies ja poika lähtivät vaunulenkille ja täällä juuri sekä astianpesukone että pyykinpesukone saivat ohjelmansa valmiiksi; siispä tyhjennyspuuhiin! Tuli muuten tuosta pyykinpesukoneesta mieleen taannoin kuulemani radiojuontajien keskustelu. Puhelivat siinä, mikä on kotitöissä laiskuuden huipentuma. Molemmat antoivat esimerkit pyykkäyksestä: mies totesi, että ei jaksa viikkailla puhtaita pyykkejä paikoilleen vaatekaappiin, vaan nostelee ne aina narulta kasoina joko sohvalle tai keittiönpöydälle. Nainen tuumasi, että hänkään ei jaksa viikkailla puhtaita pyykkejä narulta kaappiin, vaan käyttää ne aina siitä narulta suoraan. Siitä tosin kehittyy eräänlainen lumipalloefekti, sillä hän ei voi pestä uutta pyykkiä, koska ei ole tilaa laittaa niitä kuivumaan! Näin ollen hänen pyykkivuorensa ovat valtavia. Eeettä jos tulee näillä hyvillä keleillä kotitöiden suhteen ikään kuin oikaistua mutkat suoriksi (tai vaikka ne jättäisi kokonaan tekemättä), niin hällä väliä! :)

pelargonia

Kotisunnuntai! Ainakin pääasiassa. Hääräillään täällä kaikkia rästijuttuja, mukavan laiska fiilis kuitenkin läsnä. Tosin tämäntapainen laiska fiilis alkaa usein väsyttämään, mutta ulkoilu auttaa! Salaa mielessäni haaveilen kuitenkin päikkäreistä yhtä aikaa pojan kanssa. Kysyin äsken mieheltä, aikooko hän nukkua, kun M käy päiväunille. Kyllä tuli hetkeäkään epäröimättä, joten samaa fiilistä näyttäisi olevan liikkeellä!

Tuo ihana Panthella-valaisimeni, jota saan ihastella päivittäin. Kun hankintahetkestä on yli vuosi aikaa, sitä ihmettelee, miksi jahkasin tuon hankkimista niinkin pitkään… Mutta sanokaahan äkkiä mitä nuo lilat kukat on? Vaivaa niin! Nappasin yhtenä päivänä kotimatkalla kimpun näitä mukaani, ovat niin kivoja ja sävy kaunis. Näitä löytyy tällä hetkellä myös aulan ja ruokailutilan lipastojen päältä. Aulassa pienemmissä maljakoissa, ruokailutilassa vain yksi lasipullossa. Yksittäin nämä taitavatkin näyttää kivoimmilta. Mutta näissäkin luonnonkukkien tapaan yksi miinuspuoli: haju :D.

Viiden vuoden jälkeenkin tulee säännöllisesti ihasteltua takkaa ja etenkin sen viereistä puutilaa. Se on niin kivan näköinen; toimii vuodenajasta toiseen eikä kyllästytä lainkaan – harvinainen sisustuselementti siinä mielessä..?

Pojalle yksivuotislahjaksi ostamamme Magnin potkuauto on mielestäni kaunis. Poika ei ole sillä vielä hirmuisesti ajellut, mutta ehkä parin sentin päästä :). Varpaat kyllä ylettävät maahan, mutta siten on hieman hankala potkia. Hänellä on eräs toinen auto, joka on matalampi. Täytyypä esitellä sekin joku päivä. Katselin alunperin Vilacin potkuautoja, mutta ne kun ovat sellaisia vanhahtavia, kallistui vaaka sitten tämän puhtaamman valkoisen auton puoleen. Oli myöskin kiva, että tätä myytiin paikallisessa lastentarvikeliikkeessä, joten lahjan hankinta onnistui sitä kautta nettikauppojen sijaan.

Ihanaa, kun on pitkästä aikaa päivä, jolloin ei ole mitään aikatauluja tai kiireitä mihinkään suuntaan. Ollaan vain ja möllötetään, siellä sun täällä, missä huvittaa! ♥

P.S. Oli muuten tosi kiva huomata, miten intoilitte kanssani taannoisesta laukkulöydöstäni. Jaettu ilo on totta totisesti kaksinkertainen ilo! :)