Lunta tulvillaan, on raikas talvisää… Tuota olisi voinut rallatella viime perjantaina, niin paljon tuuli ja tuiskusi! Lauantaina lumet sitten sulivat pois, kiitos vesisateen. Mieluusti olisin sen kauniin lumipeitteen kyllä pitänyt! Lunta tulikin sopivasti, juuri kun olin hakenut vauvalle postista tämän ihanaakin ihanamman lämpöpussin:

003-crop

Saimme tämän Elodie Details -untuvalämpöpussin blogini yhteistyökumppanilta Lekmeriltä, lämmin kiitos, kirjaimellisesti! Olin jo aiemmin tykästynyt sekä valkoiseen White Edition -versioon että tähän harmaaseen Marble Grey -versioon, valinta näiden kahden väliltä olikin hieman vaikea. Koska jälkimmäinen on untuvaa, päädyin sitten lopulta siihen. Ehkä harmaa väri on ulkokäytössä myös armollisempi. Tosi kiva tuote, vastasi kyllä odotuksia: lämmin, todella pehmeä ja muhkea sekä uskomattoman kevyt! Menee myös säilytettynä hyvin pieneen tilaan.

Lämpöpussin molemmin puolin kulkee vetoketju, joten vauvan sinne sujauttaminen on mutkatonta. Lämpöpussissa on aukot viisipistevaljaille ja se sopii useimpiin vaunumalleihin. Emme ole toistaiseksi käyttäneet pussia valjaiden kanssa, sillä vauvelimme saa melkoisen hepulin, jos häntä kauan asettelee vaunuihin… Niinpä sujautan yleensä vain lämpöpussin rattaisiin, vauvan pussin uumeniin, suljen pussin nopeasti ja mars matkaan! Nimittäin jos tuossa kovin kauan kestää, yltyy itku kovaksi ja on vaarana, ettei niitä minipäikkäreitäkään nukuta… Tuossa ilmaantui kuitenkin yksi miinuspuoli: lämpöpussin pinta on aika liukas rattaiden istuinosaa vasten, joka sekin on liukkaamman puoleinen. Pussi poikineen meinasi luiskahtaa vaunuista ulos! Valjaiden käytöllä asia ratkeaisi, mutta löysin myös nopeamman ratkaisun: lämpöpussissa on ns. huppuosa, jonka voi taittaa lapselle joko hupuksi tai sitten selkänojan taakse, jolloin se pitää pussia paikoillaan. Kovemmilla pakkasilla voimme käyttää myöskin pehmustetta rattaiden istuinosassa, jolloin pepun alla on sekä lämmikettä että liukuestettä!

009

015

Viikonlopun vesisateilla lämpöpussi oli myös tosi kätevä, sillä pussin ulkovuori on vedenkestävä. Tulee meille kyllä todella tarpeeseen, sillä päiviimme kuuluu kaksi vaunulenkkiä eli vauva nukkuu kolmista päiväunistaan kahdet ulkona vaunuissa (tai ratasosassa, sen kun otimme käyttöön jokunen viikko sitten). Varmasti kiva lämmike myöskin pulkassa. En malta odottaa lunta (ja tietysti sitä, kun vauva oppii istumaan), jotta pääsemme vauvapulkkaamme testailemaan!

Uniasiat on meille edelleen haaste… Kolmet lyhyehköt päiväunet (vielä ei onnistu kutistaa niitä kaksiin päikkäreihin) ja se yöunille käyminen; siinä lähinnä se, kun vauva on erittäin iltavirkku! Sunnuntai-iltana talviaikaan siirryttyämme ajattelin, että nyt meidän illat muuttuvat, saamme hieman omaa aikaa, kun hän käy yöunille tuntia aikaisemmin. Hän tekikin lähes ennätyksen… Ei kuitenkaan aikaisessa unille käymisessä, vaan täysin päinvastoin: hänen viimein nukahtaessa kello oli vanhaa aikaa 23.15. Että morjens! :D
Mietin, että pysyyköhän tuo rytmi tuollaisena pitkäänkin? Että säilyykö vauva-ajan rytmi pitkälle taaperoikään saakka? Meidän vauvalla rytmi on ollut aika pitkälti tällainen syntymästään saakka. En koe tuota kuitenkaan niin suurena ongelmana, että alkaisin häntä aamulla aikaisemmin herättelemään. Monen lukijan suosittelema Unihiekkaa etsimässä saapui vihdoin ja olen sitä nyt aina välillä lueskellut. Vaikuttaa oikein hyvältä teokselta; monet kirjassa mainitut asiat ovat aivan kuin meidän elämästä!

007

Niin makoisilta näyttävät unet lämpöpussissa, että herääkin enää vain kysymys: löytyykö tuollaisia aikuisten koossa?

 

 

Olen saanut valtavasti onnitteluja, monesta tuutista! Suuret kiitokset teille kaikille, ihanasti myötäelätte ilossani <3. Äitiäni lainaten: on mulla ihanat lukijat!

033

Talviaikaan siirtyminen näkyy jo tänään selvästi, sateinen päivä vain korostaa hämäryyttä. Jo kolmelta sai alkaa sytyttelemään valoja ja kynttilöitä. Yksi tuoksukynttiläkin joukossa, nautin!

Tuo palmuvehka on ihana, kivan rönsyilevä ja mikä tärkeintä tällaiselle, joka ei viherpeukaloa omaa: kovin armollinen! Ei haittaa, vaikka kastelu unohtuukin – tykkää kuivahtaa kunnolla ennen uutta kastelua. Äsken pyyhin pölyt lehdistä ja annoin vettä, nyt se taas kukoistaa. Jotain isompaa viherkasvia olohuoneen lattia kyllä mielestäni kaipaa, ehkä ikkunanurkkaukseen? Kovasti olen pähkäillyt mikä viherkasvi se olisi (kultapalmu edelleen vahvoilla!), mutta taidan jättää hankinnan vasta ensi vuoden puolelle. Pian alkavien joulutohinoiden keskellä se olisi ehkä vain tiellä. Sen aika voi olla sitten, kun koti on joulun jälkeen taas riisutumpi ja pelkistetympi. Paikkaa sopivasti sitten joulukuusen jättämää aukkoa! Täytyy katsokaas ajatella jo sitä joulun jälkeistä tyhjiötäkin…

cats

003

Vauva nukkuu alkuillan uniaan; taidan tällä välin lämmittää meille mustikkaglögit! Pipareita ja aurajuustoakin tuli viikonlopuksi ostettua, ehkä maistelemme eiliseen tapaan niitäkin samalla. Ajattelin juhlistaa näitä gaalaviikonlopun tapahtumia vielä rentouttavalla kylvylläkin, joten illemmalla täyttyy myöskin poreamme! Mukavia viikon viimeisiä hetkiä teillekin!

 

 

Otsikon mukainen olo on kyllä meikkiksellä nyt! Voi minkälaisen lauantai-illan mulle järjestitte, huh sentään! Sain vauvan hetki sitten nukkumaan ja pikkuhiljaa asia alkaa iskeä tajuntaan… Minun blogini on voittanut vuoden inspiroivimman sisustusblogin tittelin! Siis voittanut, ihan ykkössijan! Muutaman kerran täytyi klikata tuota He ovat vuoden inspiroivimmat -artikkelia ja hieraista silmiään. Voi elämä, täytyy sanoa että en osannut tätä odottaa, niin upeita blogeja äänestyksen top kymppiin pääsi! Sitten kun viikko sitten luin, että blogini on päässyt top vitoseen, ajattelin hihkaista asiasta täällä blogissanikin. Myöhemmin äänestyksen päätyttyä sain vielä tiedon, että blogini on päässyt top kolmoseen: kolmen inspiroivimman sisustusblogin joukkoon. Luin tuon tiedon ääneen miehelleni ja itkeä pillitin :D. Ehkä tuo kertoo osaltaan, kuinka otettu olin jo kolmen parhaan joukkoon pääsystä!

090-crop

Tämä voitto ei olisi parempaan saumaan voinut tulla, ei millään! En ole tästä aiemmin kertonut, mutta nämä viimeiset kuukaudet ovat olleet aika haasteellisia esikoisvauvan äitinä; olen usein mielessäni ollut lyömässä blogihanskoja tiskiin. Välillä on tuntunut turhauttavalta: mistä aikaa blogille ja uusille postauksille tämän uuden arjen keskellä. Kädet tuntuvat usein olevan ihan täynnä vauvan, kissojen, kotitöiden ja muiden arjen puuhasteluiden kanssa. Blogin sisustusjutuille, kissajutuille, vauvajutuille yms. ei aina tunnu löytyvän aikaa. Sitten kuluu aikaa ja tulee uusi päivä, parempi päivä. Vauva nukkuukin jonkin pätkän päiväunia ja ehdin hengähtää hetken näiden blogijuttujen äärellä, inspiroitua ja nauttia vuorovaikutuksesta kanssanne. Ja kuinka lukemattomia kertoja teidän viestinne ovatkaan tuoneet hymyn huulilleni tai liikutuksen kyyneleet silmiini. Kuinka monesta teistä on tullut aivan kuin ystäviä mulle, blogimaailman ystäviä. Miten voisin teistä luopua? En mitenkään! Te mahdutte mun maailmaan, te kuulutte mun maailmaan!

cats

041

Mies kysyi alkuillasta, että harmittaako, kun en nyt ole siellä blogigaalassa. Sanoin, että no joo, mutta mun paikka on nyt kotona. Vauva tarvitsee mua enemmän kuin kukaan muu. Blogigaaloja tulee myöhemminkin, mutta meidän vauva on vauva vain nyt. Mikään ei olisi saanut mua tänään lähtemään Helsinkiin, jättämään pientä poikaani kotiin isänsä kanssa (vaikka hyvässä hoidossa olisi täällä ollutkin), vaan kuuntelin sydäntäni ja jäin kotiin. Olisihan se ilman muuta ollut aivan huikeaa kokea tuo gaalajännitys paikan päällä ja odottaa siellä sydän tykyttäen, miten blogini sijoittuu… Mikään ei kuitenkaan korvaa sitä, että sain taas yhtenä iltana olla katsomassa, kun pieni poikani syö iltapuuroa hassuilla äänillä säestettynä, kiskoo pienillä pulleilla sormillaan hiuksistani, kuolaa vaatteilleni, kiljahtelee, järsii olkapäätäni. Saada olla hänen vieressään, kun hän käy yöunille ja toivottaa hyvät yöt. Olla myöskin aivan lähellä, kun hän aamulla herää, sanoa huomenta kulta ja saada ihastella sitä kaunista hymyä <3. Noissa merkeissä alkaa huominenkin päivämme.

En tiedä mitä sanoa, voin vain kiittää, joten kiitos ihan jokaiselle äänestänne! Toivottavasti voin tarjota teille inspiraatiohetkiä myös tulevaisuudessa! Kiitos!